Nukkumaanmenon vaikeutta…


Vertaistukiryhmässä FB:ssä on usein ollut puhetta melatoniinista, postaan tänne nyt saman minkä ryhmään, koska ko tuote on meillä käytössä, itselläni ja tyttärellä (12v). Vaikka KUINKA väsyttäisi illalla, ei vaan malta mennä nukkumaan. EI vaikka kuinka pilkkisi ja silmät menisi kiinni. Ei. Varmasti menee jotain ohi jos menen nukkumaan. Ja se, että ainakin itselläni normaali nukkumisaika olisi 05-15 ei sovi nykyrakenteisiin. Olen luovimmillani 23 aikaan yöllä. Radiosta eikä telkkarista tule mitään, harvempi hengaa fb:ssäkään. Ei siis häiriötekijöitä, joka varastaa tehokasta aikaa.. Mutta melatoniini on kyllä ollut pelastus jo siihenkin, etten enää heräile kymmeniä kertoja yössä.

Melatoniini

Melatoniini on ns. yöhormoni, jota erittyy aivoissa sijaitsevasta käpyrauhasesta. Melatoniini auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa säädellen vuorokausirytmiä ja edistäen unensaantia. Sen eritys on suurimmillaan yöllä pimeän aikaan ja huipussaan keskiyön jälkeisinä tunteina. Melatoniinilla on vuorokausirytmin säätelyn ohella muitakin vaikutuksia. Se vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa vireystilaan.

Miten melatoniini vaikuttaa?

Melatoniini on tärkeä hormoni ihmisen normaalin vuorokausirytmin säilymisen ja hyvän unen kannalta. Sitä erittyy vähemmän, jos ihminen kärsii stressistä. Tämä on osasyynä siihen, miksi stressi aiheuttaa unettomuutta. Myös alkoholi vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa. Iän myötä sen tuotanto elimistössä vähenee, jolloin luonnollinen melatoniinmäärä ei välttämättä riitä hyvän yöunen takaamiseen.

Melatoniinia saa apteekista reseptillä kahden tyyppisenä valmisteena, lyhytvaikutteisena ja pitkävaikutteisena. Lyhytvaikutteisen melatoniinivalmisteen pitoisuus veressä suurenee ja pienenee nopeasti, ja sitä käytetään lähinnä aikaerorasituksen hoidossa. Pitkävaikutteinen melatoniinivalmiste vapauttaa melatoniinia hitaasti ja pitää veren melatoniinimäärän riittävän suurena koko yön ajan. Pitkävaikutteinen melatoniinivalmiste jäljittelee elimistön omaa fysiologista melatoniinin eritystä.

Melatoniinin käyttö

Lyhytvaikutteisen melatoniinin annostus on 1–6 mg 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annostus on 2 mg 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jotta melatoniinin vaikutus olisi mahdollisimman tehokas, se tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti samaan kellonaikaan.

Melatoniini vaikuttaa kahdella tavalla uni-valverytmiin. Se väsyttää akuutisti noin tunnin kuluttua valmisteen ottamisesta. Säännöllisesti käytettynä ja oikeaan aikaan otettuna se myös aikaistaa nukkumaan menoa. Melatoniinilla voidaan hoitaa myös ns. viivästyneestä unijaksosta kärsiviä, eli henkilöitä, jotka saavat unta vasta aamuyöstä.

Mahdolliset haittavaikutukset

Melatoniini ei perinteisten unilääkkeiden tavoin aiheuta toleranssia, lääkeriippuvuutta, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä, motoriikan häiriintymistä tai aamutokkuraisuutta. Melatoniinilla ei ole todettu olevan enempää haittavaikutuksia kuin ns. lumelääkkeilläkään. Tutkimuksissa sekä melatoniinin että lumelääkkeen käytön aikana ilmoitettuja haittavaikutuksia ovat päänsärky, nielutulehdus, selkäkipu ja voimattomuus.

Miten vaikuttaa?

Melatoniini luontaistuote vaikutta kehossamme unen määrän säätelyn ohella mm. antioksidanttina, koska se läpäisee solukerroksen helposti. Antioksidanttina toimiva siis kaiken muun ohella vahvistaa kehon omaa puolustusjärjestelmää sekä pitää kehon virkeänä päiväsaikaan. Sen lisäksi melatoniini unilääke tunnetaan vaikuttavan mielialaan positiivisesti, joten melatoliinia käytetään usein myös edullisena masennuksen kotihoitokeinona. Ikääntyvien miesten sekä naisten keskuudessa unihäiriöt lisääntyvät vanhetessa, jolloin yksi lääkärien eniten suositelluista hoitokeinoista on melatoniinia sisältävät valmisteet.

Melatoniinia esiintyy sekä äidinmaidossa että ravinnossa. Sitä on muun muassa banaanissa, juureksissa, kurkussa ja tomaatissa. Kemiallisesti melatoniini on serotoniinijohdannainen. Kehossa tulee olla serotoniinia, jotta melatoniinia voidaan muodostaa. Moniin tekijöihin – kuten stressi, masennus, vähähiilihydraattinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja runsas alkoholin käyttö – liittyy alhainen serotoniinin määrää.

Valo ehkäisee melatoniinin muodostusta ja pimeä puolestaan aktivoi sitä. Kun me suomalaiset vielä saamme valoa kesällä ylenmäärin ja talvella pimeys painaa päälle, melatoniinin erityksen suuret vaihtelut lisäävät univaikeuksia ja unirytmin häiriintymistä. Melatoniini tahdittaa sisäistä kelloamme, ja tällä tahdistuksella on puolestaan tärkeä merkitys muille elimistön tasapainoa ylläpitäville toiminnoille.

Unihäiriöt eivät siis aiheuta vain väsymystä ja sitä kautta päiväaikaisen suorituskyvyn laskua, vaan niillä on yhteys useiden sairauksien kehittymiseen. Alhaisen melatoniinitason ja unihäiriöiden välillä on osoitettu yhteys. Melatoniinin eritys laskee murrosiässä ja ikääntyessä, jolloin unen määrä vähenee ja laatu heikkenee.

Unettomuus ja melatoniini

Unettomuudesta ja nukahtamisvaikeuksista kärsivillä melatoniinitasot ovat alhaiset. Melatoniinia ravintolisänä on käytetty onnistuneesti, kun unen tulo viivästyy nukahtamisen myöhästyessä tyypillisesti aina kello 2–3:een asti. Useissa tutkimuksissa 5 milligrammaa melatoniinia klo 22 nautittuna on varhaistanut unen tuloa 1,5 tunnilla ja vähentänyt unen tarvetta 30 minuutilla, mikä viittaa unen laadun paranemiseen. Melatoniinia on käytetty tuloksellisesti suurina pitoisuuksina narkolepsian hoidossa lääkärin valvonnassa.

Melatoniinilla on saatu hyviä tuloksia myös hyperaktiivisten ja neurologisten häiriöiden kuten ylivilkkaudesta kärsivien lasten vakavien unihäiriöiden hoidossa. Näillä lapsilla melatoniini on osoitettu tehokkaaksi ja turvalliseksi pitkäaikaiskäytössäkin. Se parantaa ADHD-lasten unen laatua, vähentää ärtyisyyttä, lisää tarkkaavuutta ja sosiaalisuutta.

Melatoniinilla saa suojaa myös muun muassa stressireaktioissa. Tuolloin elimistö erittää runsaasti kortikosteroideja, johon puolestaan yhdistetään useita ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä kuten glukoosinsietokyvyn aleneminen, valtimoiden kovettuminen, immuunipuolustuksen heikkeneminen sekä syöpäsairaudet. Melatoniini toimii kortikosteroidien vastavaikuttajana. Kortikosteroidien määrä on yleensä korkea aamusta päivään ja yöllä alhainen.

Masennus ja melatoniini

Masennuksessa ja paniikkihäiriössä yölliset melatoniinitasot ovat alhaiset. Masennukselle tyypillistä on unettomuus, erityisesti aamuöinen herääminen, ruokahalun väheneminen ja painon lasku. Monet masennuslääkkeet lisäävät melatoniinin eritystä ja melatoniinin ottaminen puolestaan lisää serotoniinin määrää keskushermostossa.

Melatoniinin alhaiset tasot voidaan havaita verestä tai syljestä tehtävillä mittauksilla. Melatoniinin eritys vähenee selvästi 45 ikävuoden jälkeen ja ikääntyessä yöllinen runsas eritysjakso loppuu lähes kokonaan. Kokeilemalla voi selvittää, tuoko melatoniini toivotun avun.

Lähteet:http://www.tietoaunettomuudesta.fi/melatoniini/ ,http://terveysjahyvinvointi.com/univaikeudet/melatoniini-unilaake/http://terveyshymy.fi/asiasanat/melatoniini

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s