SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS


Törmäsin eilen aiheeseen, kun käväsin Tampereella NLP-illassa. Pääsin harjotuskappaleeksi eräälle joka kouluttautuu tähän sensomotoriseen puoleen. Tehtiin erilaisia testejä ja niiden pohjalta sain kotitehtäviä. Jos oikein ymmärsin niin MORO oli päällimmäinen ja sitä nyt sitten aletaan purkamaan.

Sensomotorinen kuntoutus on yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien hoitomenetelmä. Siinä tutkitaan ja hoidolla helpotetaan tasapaino- ja kuuloaistiongelmia sekä visuaalisen hahmottamisen ongelmia. Tutkimuksessa kartoitetaan motoriikkaa häiritseviä niin sanottuja lapsuusajan primitiivirefleksejä. Refleksit saattavat olla syynä aistitoiminnan epätasapainotiloihin, jotka aiheuttavat mm. eriasteisia oppimishäiriöitä.

Sensomotorisesta kuntoutuksesta hyötyvät ne, joilla
aistien epätasapainotila aiheuttaa ongelmia.

Hoidolla on pystytty helpottamaan mm. seuraavia ongelmia:

– oppimis- ja lukihäiriöt
– puhe- ja äänihäiriöt
– yliherkkä kuulo
– auditiiviset hahmottamisongelmat
– keskittymisvaikeudet
– motoriset ongelmat
– tasapaino-ongelmat
– visuaaliset hahmottamisongelmat

ONGELMAT KÄYTÄNNÖSSÄ?

Seuraavassa muutamia käytännön esimerkkejä, jotka saattavat antaa viitteitä mahdollisista oppimisvaikeuksista:

  • Vaikeuksia erityisesti lukemisessa tai tavaamisessa
    sekä sanallisissa matematiikan tehtävissä
  • Vaikeuksia luettavan tekstin hahmottamisessa.
  • Lukeminen on hidasta, ei lue mielellään vapaa-aikana.
  • Ei kuule ohjeita oikein tai ymmärtää annetut ohjeet väärin.
  • Tarvitsee ohjeiden toistamista.
  • Käsittää väärin vitsit ja sanaleikit.
  • Häiritsee luokkaa kyselemällä koko ajan.
  • Huonotuulisuus.
  • Kypsymättömyys ikäisiin nähden.
  • Huono itsetunto.
  • Vaikeuksia ystävyyssuhteissa.
  • Kova väsymys koulun jälkeen.
  • Huono keskittymiskyky luokassa.
  • Huono muisti.
  • Heikko reaktiokyky.

Jos vastaat myöntävästi useisiin yllä lueteltuihin ominaisuuksiin tai väittämiin, saattaa lapsellasi tai itselläsi olla aistimusjärjestelmässä epätasapainotiloja, jotka aiheuttavat edellämainittuja oireita.

Stressijärjestelmä on ihmiselle lyhytaikaisesti lisätehoa antava toimintajärjestelmä.

Kun vireystilaa tulee jostakin syystä nostaa, aktivoituu ihmisen keho automaattisesti lisäten ja keskittäen verenvirtausta tärkeille kehon alueille, aistimusjärjestelmä herkistyy ja kehon aineenvaihdunta kiihtyy. Ihmisen suoriutumiskyky lisääntyy ja jopa parantuu, mutta vain lyhytaikaisesti.

Jos jostakin syystä stressitaso ei laskekaan, vaan jää jatkuvasti korkealle tasolle, alkaa ilmetä ns. stressioireita, joita ovat mm. vireystason lasku, keskittymiskyvyn heikkeneminen, väsymys, haluttomuus, aineenvaihdunnan häiriöt, jopa psyykkiset oireilut kuten masennus, mania tai erilaiset fobia-tyyppiset käyttäytymismuodot.

Stressin on havaittu heikentävän myös muistin toimintaa. Tämä on voitu todentaa koetilanteissa, joissa on aiheutettu keinotekoisesti korkeampi stressitila tutkimusryhmälle. Koehenkilöiden muisti on tällöin heikentynyt (Necomwe, Jhon W. et all; Decreased Memory Perfomance in Healthy Humans Induced by Stress-Level Cortisol Treatment; Arch Gen Psychiatry/Vol 56., June 1999. Pages 527-533).

STRESSIMALLI
Alla esitetyssä mallissa (kuva 1) pystyakseli kuvaa stressitasoa, johon on piirretty horisontaalinen linja kuvaamaan normaalia taustastressiä tai lepostressitasoa ja toinen ylempi linja kuvaamaan maksimaalista stressitasoa, jolla tarkoitetaan sitä stressitasoa, jonka jälkeen stressin lisääntyessä keskittymiskyky ja tehtävään orientoituminen ja suoriutuminen heikkenevät.

Normaalitilanteessa, kun ihmisellä ei ole ulkopuolelta tai oman kehon toiminnasta johtuvaa korkeampaa stressitilaa, taustastressi tai lepostressi on alhainen. Tuolloin ihmisellä on hyvä stressinsietokyky, jota tarvitaan vaikeiden tai yllättävien tilanteiden varalle. Jokaisella ihmisellä voidaan sanoa olevan jollain tavoin määriteltävissä oleva maksimaalinen stressinsietokyky, jonka yli menevän stressitason seurauksena tehtävissä ja toiminnassa suoriutuminen heikkenee.

Stressiä lisääviä seikkoja voi olla luonnollisesti lähes mitkä tahansa yllättävät seikat, tapahtumat tai toimintaa haittaavat asiat tai tilat. Jos ihmisen kehon ulkopuolelta tulevat stressitekijät poistetaan, jäävät jäljelle sisäiset stressitekijät, jotka voivat olla emotionaalisia, tunnetiloihin ja tunnemuistiin liittyviä, tai fysiologisia, sairauksiin, vammoihin tai aistimusjärjestelmän toimintaan liittyviä.

Stressimallissa on horisontaaliseen akseliin liitetty aistimusjärjestelmän osioita. Jos jokin tai useat aistit toimivat alisuoriutuvasti (hypo) tai yliaktiivisesti (hyper), heikentää se aivojen mahdollisuutta toimia tarkoituksenmukaisesti ja rationaalisesti. Tuolloin kompensointiteorian mukaisesti aivot automaattisesti kompensoivat heikommin suoriutuvia osatekijöitä, joka vaatii aivoilta suurempaa työmäärää kuin normaali aistimusjärjestelmän toimintataso. Selviytyäkseen lisääntyvästä työmäärästä nousee kehon stressiaktivointi korkeammalle tasolle eli stressitaso nousee ja vastaavasti stressinsietokyky vähenee (kuva2).

Jos aistien yli- tai alisuoriutuminen on pysyvää, jää korkeampi stressitila pysyväksi.

Lyhyen ajan kestävä stressi saa ihmisen toimimaan tehokkaammin ja aistit terävöityvät. Jos aistien yli- tai alisuoriutuminen on pysyvää, jää korkeampi stressitila pysyväksi olotilaksi.Lyhyen ajan kestävä stressi saa ihmisen toimimaan tehokkaammin ja aistit terävöityvät. Tuolloin stressi aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia ihmiseen:

Stressin vaikutuksia kehoon:

  • aiheuttaa hälytysreaktion kehoon, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy ja verenvirtaus keskittyy selviytymisen kannalta kehon tärkeille osille
  • aistimusjärjestelmä herkistyy
  • Suoriutuminen paranee lyhyellä aikavälillä


Jos kohonnut stressitaso jää pysyväksi olotilaksi on sillä lukuisia negatiivisia vaikutuksia, kuten

  • heikentynyt muistin toiminta
  • heikentynyt keskittymiskyky
  • vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä
  • vaikeuksia ylläpitää laadukasta toimintaa
  • käyttäytymisen ongelmia
  • heikentynyt immuniteetti, mikä lisää alttiutta tartuntatauteihin ja allergioihin
  • kohonnut riski psyykkisille oireille
  • ns. alisuoriutuminen (esim. koetilanteessa saa osaamiseensa nähden heikompia tuloksia)
  • pitkittyneen korkean stressin aiheuttama burn out -oireyhtymän

Useat ylläluetellut pitkäaikaiset stressin vaikutukset aiheuttavat suoraan tai välillisesti oppimisen ongelmia. Siksi onkin tarkoituksenmukaista pohtia keinoja vaikuttaa alentavasti stressitekijöihin. Perusongelma onkin silloin määritellä mikä tai mitkä seikat aiheuttavat ensisijaisesti ja toissijaisesti stressiä ja kuinka voimme vaikuttaa niihin. Jos löydetään perussyyt stressiin, on myös mahdollista saavuttaa pitkäkestoinen hoidon vaikutus.

Jos yksilöllä on aistimusjärjestelmän toimintaa haittaavia aistiyliherkkyyksiä tai -alisuoriutumia tai esim. refleksijärjestelmän ongelmia, aiheuttavat ne helposti kompensatoorista neutraalia toimintatarvetta, mikä aiheuttaa sitten neutraalia stressiä. Nämä ongelmat voidaan määritellä tutkimuksella ja useimmissa tapauksissa ongelmiin voidaan puuttua terapialla, lääkehoidolla tai muilla toimenpiteillä. Hoitotoimenpiteiden pitäisi kuitenkin olla aina senlaatuisia, joilla saadaan pysyviä tuloksia aikaiseksi. Lyhytaikaisesti vaikuttavat lääke tai terapiahoidot ovat vain väliaikainen ratkaisu.

Refleksit:
Sensomotorisessa tutkimuksessa refleksijärjestelmä tutkitaan kauttaaltaan ja asiakkaalle annetaan tarpeen mukaan liikerataharjoitusohjelma, jolla harjoitellaan pois häiritsevät primitiivirefksit.

Refleksijärjestelmän ongelmat vaikuttavat mm. motoriikkaan ja oppimis- ja keskittymiskykyyn. Eräs refleksijärjestelmän ongelmista on refleksimuuntumisprosessin keskeneräisyys, jossa kaikki primitiivirefleksit eivät olekaan poistuneet kokonaan, vaan ovat yhä edelleen jäljellä heikkoina,ei välttämättä kuitenkaan patologisina löydöksinä. Vaimeiden primitiivirefleksien on havaittu olevan usein läsnä mm. oppimis- ja keskittymishäiriöissä.

Lapsi saattaa olla esim. istuessaan levoton tai keskittymiskyvytön, koska määrätyt primitiivirefleksit tekevät istumisen itse asiassa erittäin epämiellyttäväksi. Lapsi ei löydä ehkä istuessaan hyvää asentoa, vaan joutuu vaihtamaan asentoa yhtenään. Hänellä saattaa olla tuolloin myös kirjoittamisen ongelmia tai huono käsiala.

Voimistelu tai liikunta saattaa olla epämiellyttävää tai hieman muita vaikeampaa refleksiongelmista kärsivillä lapsilla, ja lapsi ei ehkä pysy toverien tahdissa peleissä ja leikeissä. Muille helpot ja itsestään selvät liikkeet ja suoritukset saattavat olla lapselle vaikeita. Usein puhutaan kömpelöiden lasten syndroomasta (Glumpsy Child Syndrome), jonka taustalta todennäköisesti löytynee juuri tasapaino-ongelmat ja/tai kehittymätön refleksijärjestelmä.

Primitiivirefleksijäänteet tuntuvat vaikuttavan myös siten, että vaikeat ja monimutkaiset asiat ovat vaikeita prosessoida; näiden lapsien on usein poikkeuksellisen vaikea oppia kelloa, viikonpäiviä, kertotaulua jne.

ATNR on vestibulaari-refleksi, jonka muuntumiskehitys on jäänyt ilmeisesti kesken ehkäpä tasapainoelimen epätarkkuuden vuoksi suoraan tai välillisesti.

Päänsuoristusrefleksi saa ohjaussignaalit myös tasapainoelimeltä. Keskilinjan löytyminen tai ylitys saattaa tuottaa ongelmia. Kehon hahmotus varsinkin ristiselän alueella saattaa hämärtyä.

Kirjoitusongelmat johtuvat usein ATNR-refleksistä: käsiala on huonoa, isoa, ei pysy rivillä, kirjaimet ovat erikokoisia, sanat kirjoitetaan yhteen pötköön ilman sanavälejä ja usein jäävät sanojen loput pois. Henkilö kirjoittaa mahdollisemman lyhyesti, jopa niin lyhyesti, että ulkopuolisen on vaikea saada selvää mitä henkilö tarkoittaa.
Matemaattiset vaikeudet ovat myös yleisiä ATNR refleksin omaavilla henkilöillä.

STNR on refleksi, joka tekee istumisen vaikeaksi; moni istuu omien jalkojensa päällä. Nämä henkilöt eivät tee läksyjä mielellään kirjoituspöydän ääressä vaan lattialla tai sängyssä maaten.  He tarvitsevat oheistekemistä, kun keskittyvät kuunteluun tai katsomiseen.

Selkärankarefleksi aiheuttaa ongelmia istumisessa ja tuntoaistin herkkyyttä varsinkin vyötärön alueella.   Henkilöt eivät mielellään pidä kiristäväiä vaatteita vyötärön ympärillä. Kutiavat helposti. Huono keskittyminen voi johtua selkärankarefleksistä.  Refleksi saattaa aiheuttaa myös pitkittyneen yökastelun 5 vuoden jälkeen.Huono keskittyminen

Moro-refleksi aiheuttaa arkuutta, hyökkäävyyttä, säikähtelyjä, impulsiivisuutta.  Henkilö saattaa suuttua nopeasti ja leppyä nopeasti. Moro saattaa aiheuttaa pelkoja ja liiallista herkkyyttä. Koetilanteessa henkilö, jolla on moron jäänne, ei saa itsestään irti sitä mitä hän osaa. On ns. alisuoriutuja.

Palmar-refleksiaiheuttaa sen, että tutkittava ei ole välttämättä kätevä käsistään. Tutkittavalla saattaa olla  kypsymätön kynä ote. Henkilö saattaa liikuttaa puhuessaan voimakkaasti käsiään.

Imemis- ja etsimisrefleksin vahva jäänne aiheuttaa sen, että tutkittavan on vaikeaartikuloida vierasperäisiä sanoja.  Hänellä saattaa esiintyä pitkittynyttä peukalon imemistä, sotkuista syömistä tai kuolaamista, tai liikaherkkää tuntoaistimusta kasvoissa.  Nielemisliikkeet lsaattavat ähteä liian etupuolelta suuta. Pitkittyneenä tämä kehittää korkean kitalaen ja kapean leuan.


TLR-
refleksi. Tämä aiheuttaa mm. huonoa tasapainoaJäykkä tai veltto lihashallinta (näkyy mm. juostessa); Visumotorisia toimintahäiriöitä. a) Tarkkuus, b)lähentämislihasten toiminta, c) silmien palautuminen ei onnistu tai silmät juuttuu. Visuaalinen hahmotus on vaikeaa, mahdollinen auditiivinen ongelma. Joissakin tapauksissa ajan ja kehon rytmin ongelmia.


Pään suoristusrefleksi 
saattaa aiheuttaa visumotorisia toimintahäiriöitä sekä visuaalisen hahmottamisen ongelmia.  Liikkuminen saattaa olla epävarmaa.

 

lähde:http://www.24hravi.net/get.php?go=businesses&page_id=2344

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s