Atomoksetiinin (Strattera) korvattavuus laajenee 1.3.2013 alkaen


Atomoksetiinia sisältävät Strattera-lääkevalmisteet ovat lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen nojalla 1.3.2013 alkaen rajoitetusti peruskorvattavia (35 %) myös

  • erityisin käyttöaihein ADHD:n hoitoon aikuisilla, joilla nuorena alkaneet oireet jatkuvat aikuisiässä, kun nuorena aloitetusta atomoksetiinihoidosta on todettu selkeää hyötyä ja atomoksetiinihoidon jatkaminen aikuisiässä on tarkoituksenmukaista.

Atomoksetiinia koskevan peruskorvausoikeuden edellytykset ja tarvittavat selvitykset on alla esitetty täsmällisessä muodossaan.

KELA

Tasa-arvoinen lääkekorvaus kaikille, myös adhd-aikuisille


Allekirjoitathan myös; ADRESSI
Eero Kantolalta pyydetään apteekissa Kela-kortti – ja annetaan se pahoitellen takaisin.

Kela korvaa yhden adhd-aikuisten lääkkeen

24.05.2012 Länsi-Savo

Aikuisten adhd-lääkitys on otettu uudestaan lääkekorvauksen piiriin, mutta korvaus koskee vain yhtä valmistetta.

Mäntyharjulainen Eero Kantola on jättänyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hän osoittaa myös julkisen kirjeen lääkekorvauksista päättäville, sillä hänen mielestään tilanne asettaa lääkkeiden käyttäjät epätasa-arvoiseen asemaan.

– Ainoa aikuisille korvattu lääke sopii jollekin. Pitkävaikutteisuutensa takia se on monille terveysriski aikana. Kuitenkin myös liikkuminen on tärkeää terveyden ylläpidossa.

Kantola on perheenisä, joka työskentelee Mäntyharjun seurakunnan kanttorina.

Hän on julkaissut kantelun myös nettiadressina, jossa vaaditaan tarkoituksenmukaista ja tasa-arvoista lääkehoitoa kaikille.

Eero Kantola on 23.5.2012 jättänyt oheisen tekstin eduskunnan oikeusasiamiehelle kanteluna ja samalla julkisena kirjeenä lääkekorvauksista päättäville tahoille. Me allekirjoittaneet yhdymme siinä esitettyihin näkökohtiin ja vaadimme että asiallinen, tarkoituksenmukainen ja tasa-arvoinen lääkehoito toteutuisi kaikilla, myös adhd-häiriöisillä aikuisilla ja jokainen saisi asianmukaisen kelakorvauksen siitä lääkevalmisteesta joka tukee parhaiten yhteiskunnan jäsenenä selviämisessä työelämässä, työkykyä ylläpitävissä harrastuksissa ja läheisten kanssa kotona.

Psykostimulanttilääkitys poikkeaa monista muista siinä, että lääkkeen vaikutusaika on rajattu ja sitä voi hallita jokaisen henkilön päivärytmiin sopivaksi käyttämällä yksilöllisesti valittuja lääkevalmisteita. Vain yhden valmisteen Kela-korvattavuus asettaa kyseisten lääkkeiden käyttäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Joillekin henkilöille ainoa aikuisille korvattu Concerta -lääke sopii, mutta monilla sen pitkä vaikutusaika muodostuu terveysriskiksi ensiarvoisen tärkeän terveyden ylläpitäjän, liikunnan ja urheilemisen aikana.

Myös ihmisen luontaisen vireystilan vaihtelun kanssa eri lääkevalmisteet toimivat yhteen eri tavoin. Psykostimulanttilääkitystä tulee voida käyttää juuri sen verran kuin sitä päivittäin tarvitsee, ei yhtään enempää. Yhden lääkkeen järjestelmä ei tue tavoitetta maksimoida lääkityksen hyöty suhteessa sen haittavaikutuksiin.

KANTELU – AVOIN KIRJE:

ADHD-lääkityksen Kela-korvaus ei ole kunnossa

Avoin kirje. Osoitettu seuraaville tahoille, erityisesti niiden johtajille:

Kela, Fimea, Hila, Valvira, Sosiaali- ja terveysministeriö, ministeri Paula Risikko

Samalla tämä kirje toimii kanteluna eduskunnan oikeusasiamiehelle. Pyydän selvittämään, toimiiko Suomen lääkekorvausjärjestelmä, Kela, Hila, Valvira ja Sosiaali- ja terveysministeriö oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti ja Suomen valtion edun mukaisesti neurologisen tarkkaavaisuushäiriön (ADHD) lääkehoidon kohdalla. Onko neurologisista häiriöistä kärsivillä henkilöillä tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää heille parhaiten sopivia lääkevalmisteita, mikä merkittävänä lisänä muiden hoitomuotojen rinnalla parantaa heidän selviytymistään yhteiskunnan jäsenenä, vähentäen siten merkittävästi häiriöistä suoraan ja välillisesti aiheutuvia kuluja kunnille ja valtiolle.

Samalla pyydän selvittämään, kuinka paljon kela korvaa eri sairauksien hoitoon käytettäviä sellaisia lääkeaineita tai valmisteita, joita käytetään eri ikäryhmille ja/tai toiseen tarkoitukseen kuin tuotteen myyntilupa on haettu. Onko järjestelmä yhdenmukainen kaikkien lääketyyppien ja –valmisteiden osalta? Jos sellaisia lääkkeitä on, pyydän että oikeusasiamies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, että kaikki Suomen kansalaiset olisivat lääkekorvauksien suhteen tasa-arvoisessa asemassa. Mielestäni viranomaistahot ovat valmistelleet ja käsitelleet tässä kantelussa/kirjeessä mainittuja asioita puutteellisesti, ottamatta huomioon tasa-arvoa ja kansantaloudellisia näkökohtia tarpeeksi kattavasti.

Kevään aikana on Mediassa uutisoitu adhd-lääkityksen kelakorvauksien palauttamisesta. En tiedä, onko Kelan tarkoitus lakaista kiusallinen asia maton alle pois näkyvistä, vai minkä vuoksi lähes kaikissa uutisoinneissa jäi totuus sanomatta. Korvauksia ei nimittäin ole palautettu kuin yhdelle lääkeaineelle ja niistäkin vain yhdelle valmistajalle kolmesta. Mikään taho, edes ADHD-liitto, ei ole oikaissut väärää tietoa. Tiedotus johti harhaan jopa apteekin jossa asioin: sain Equasym -valmisteesta korvauksen, jota nyt peritään takaisin. He, jotka käyttävät Concerta -nimistä tuotetta sen sijaan saavat korvauksen.

Monille tämä Concerta ei kuitenkaan sovi, vaan aiheuttaa sivuoireita, joita saman lääkeaineen kaksi muuta tuotemerkkiä eivät aiheuta. Concertan debot-kapseli pyrkii pitkäkestoiseen tasaiseen vaikutukseen, mutta usein adhd-henkilön vireystilan luonnolliset vaihtelut toimivat huonosti yhdessä sen kanssa. Lääkitys on vuoroin liian suuri, vuoroin liian pieni, voi sahata tunnissa monta kertaa edestakaisin. Tämä vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Lisäksi ongelma on siinä, että Concertan vaikutus kestää esimerkiksi minulla noin 12 tuntia. En mielelläni urheile sillä lääkemäärällä joka on juuri hyvä töihin ja kodin arkirutiineihin. Viimeksi mainittu on merkittävin osa-alue mihin lääkkeen tarvitsen, työelämän kuivimpien rutiinien ohella.  Psykostimulantti vaikuttaa kuitenkin aivojen lisäksi koko keskushermostoon.

Lääkkeen muutoin sopiva vaikutus on fyysisessä rasituksessa ikävä: sydän tykyttää ja syke on liian korkea, omasta mielestäni juoksukouluvalmentajana jopa vaarallinen. Vertaistukiryhmien kokemukset ja keskustelu lääkärin kanssa tukevat näkemystä. Toiset lääkevalmisteet, eli Equasym (itselläni) tai Medikinet, sen sijaan ovat huomattavasti helpompia sovittaa päivärytmiin. Vaikutus kestää muutaman tunnin, jonka jälkeen voi käydä lenkillä tai ottaa seuraavan annoksen – silloin illaksi jää lääkkeetön aika liikkua. Pitkän työpäivän voi mennä toki kolmellakin lääkeannoksella, mutta tehokas liikunta on silloin viisasta jättää väliin. Lääkkeen hyödyt urheilun ulkopuolelle ovat merkittävästi suuremmat kuin haitat: lääke auttaa arjenhallintaa paljon ja vähentää vaarallista stressitilaa. Liikunta olisi kaikille välttämätöntä, mutta neurologisiin vaivoihin se on lisäksi hyvä hoitomuoto. Oma kokemukseni on, että hyvän lenkin tuoma vireystila voi korvata yhden päivän kahdesta tai kolmesta lääkeannoksesta. Mutta, Kela korvaa tehokkaimmista lääkehoidoista kuitenkin vain yhden lääkevalmisteen, juuri sen josta selkeimmin muodostuu terveysriski ja este terveysliikunnalle ja urheilemiselle.

Ilmiselvästi koko korvausjupakassa on kyse tahtokysymyksestä, keskeisiä henkilöitä ei joko kiinnosta tai on kunnia-asia antaa periksi. Miksi? Kela, Hila, Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira jne. yrittävät sitkeästi siirtää vastuuta lääketehtaille, vaikka lääkeaineen toimivuudesta on selkeä näyttö – Concerta ei olisi saanut muuten korvattavuutta. Monissa muissa lääkeaineissa vaihtoa edullisempaan tuputetaan Kelan toimesta ja luvalla suoraan apteekin tiskillä. Equasym esimerkiksi, yllätys yllätys, on hitusen edullisempi lääkeaineen milligrammaa kohti kuin Concerta ja aiheuttaa monilla vähemmän sivuoireita. Ei siis ole olemassa yhtään järkisyytä miksi sitä ei voitaisi hyväksyä korvaavaksi tuotteeksi, kun lääkeaine on jo kertaalleen kevään aikana hyväksytty adhd-aikuisten hoitomuodoksi. Edellisen terveysministerin Paula Risikon mukaan esim. kela voisi hakea lakimuutosta, että näin tärkeälle lääkeaineelle annettaisiin lääkemerkistä riippumatta korvausoikeus, vaikka osa lääkemerkeistä on alunperin lapsille suunnattu. Näinhän Concertakin itse asiassa on. Tämä lausunto on kaikkien luettavissa YLEN nettisivuilla MOT –ohjelman käsikirjoituksessa, nauhoituskin on varmasti tallessa. Miksi ministeri Risikko, joka on toiminut itsekin mm. Autismi- ja Aspergerliitossa, ei tee aloitetta itse? Tahtokysymys sekin?

Adhd -diagnoosia ei saa, jos kyse ei ole selkeästi elämää haittaavasta vaivasta – se on karu fakta. Jos esimerkiksi itse vähentäisin lääkkeen määrän siihen tasoon mitä se kelakorvattuna maksaisi, eli melkein puolet vähemmän, stressitaso liiallisen aistivyöryn ja rutiinitöiden parissa sinnittelyn takia muodostuisi liian suureksi jo huomenna. Muutama kuukausi, jopa viikko, tekisi todennäköisesti minusta hienon lisäyksen Kelan sairaslomatilastoihin. Kaikki tietävät mitä liikunnan puute tekee keski-ikäiselle miehelle, jos vaihtaisin lääkärini kanssa sivuvaikutuksista huolimatta lääkitykseni Concertaan. Kela/valtio ei säästä yhtään mitään pihistäessään adhd-lääkityksen korvauksista. Monilla lääke jää tälläkin hetkellä apteekin hyllyyn, itse olen sen juuri ja juuri pystynyt työssäkäyvänä hakemaan. Lääkärit eivät uskalla usein määrätä köyhyysrajan alapuolella sinnitteleville asiakkaille muita kuin Kela-korvattua Concertaa, korvauksen kanssa se on kuitenkin halvempi. Kuitenkin on hyvin tiedossa, että kaikki kolme tuotemerkkiä toimivat eri henkilöille hyvinkin eri tavoin. Jokainen joka on joskus löytänyt vaivaansa täsmälääkkeen tietää mitä se merkitsee. Tiedän minäkin – mutta joka kerta apteekissa pyydetään Kela-korttia – ja annetaan pahoitellen takaisin. Se sattuu, syvältä.

”Se on pienestä kiinni”  -hyväntekeväisyyskampanjan teema kuulostaa tutulta. Perheemme toimeentulosta puuttuvat kipeästi joka kuukausi juuri ne kymmenet eurot, jotka minun synnynnäisen häiriön hoitokorvauksista jäävät epäoikeudenmukaisesti saamatta. Pari esimerkkiä. Lehtien hintaa pidetään kalliina. Perheemme voisi tilata paikallislehden, sanomalehden ja yhden harrastelehden kestotilauksena sillä rahalla, joka korvauksena minulle kuuluisi. Yleissivistyksen sijasta pystyisin ostamaan lukiolaiselle vaadittavan kannettavan tietokoneen, vaihtoehtoisesti  yli puolet lukiovuoden oppikirjoista tai lahjakkaan tyttären lukukausimaksun musiikkiopistoon. Kerran kuukaudessa korvauksilla saisi polttoaineet viedä lapset isovanhempiensa luo, tai pari kertaa uusisi migreeni-potilaan silmälaseihin linssit, kun näkö muuttuu jatkuvasti. Korvaus vähentäisi ainakin yhden arkisen kipupisteen pois. En voi adhd:lle yhtään mitään: se vain on ja yritän elää sen kanssa. Onko se jotenkin enemmän oma syy, kuin esim. elintapasairaus? Hyväksyn itse aiheutettujen vaivojen hoitamisen, kun nyt tiedän että elämäni olisi helposti voinut mennä toisin, mutta miksi minun hoitoani ei hyväksytä? Itsestäni ei ole niin väliä, mutta taloudellisesta menetyksestä ja omaa toimintakykyäni häiritsevästä epäoikeudenmukaisuuden tunteesta kärsii myös maailman ihanin naaraspuolinen olento ja muutama inhimillinen seuraus ihanasta ihmissuhteesta. Se saa väsymyksenkin keskellä kiukkuni yltymään – ainakin tämän tekstin kirjoittamisen ajaksi.

Eero Kantola

Mäntyharjun seurakunnan kanttori

Musiikin maisteri

Juoksukouluvalmentaja (SUL)

ADHD-diagnosoitu perheenisä

Tässä lainaus tv-ohjelmasta:

MOT, YLE  http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_adhd_ilman_laakkeita/kasikirjoitus

———-

MOT: Eli loppupeleissä tämä koko lääkekorvausasia on nyt lääketehtaiden käsissä eikä enää vaikka sosiaali- ja terveysministeriön tai Kelan?

Risikko: Ei tietenkään siis lääkekorvaus sinänsä. Meillä on täällä ihan lakisääteiset, laki sanoo, miten lääkekorvauskustannukset jaetaan ja meillä on hintalautakunta, HILA, lääkkeiden hintalautakunta, joka antaa sen aina sitten sen luvan, että tästä saa korvauksia, mutta se perustuu siihen, että mitä lääketehtaat tekee hakemuksia.

MOT: Onko mahdollista, että tässä laissa olisi myös ongelmansa, että pitäisi muuttaa lakia niin, että voitais myös tehdä, tehdä ratkaisuja lääketehtaista riippumatta?

MOT: No kuka tällaisen ehdotuksen toisi pöydällenne, jos tälle aihetta olisi?

MOT: Eli Kelalla on myös semmoinen rooli, että he voivat olla aloitteellisia tällaisissa muutoksissa?

Risikko: Kyllä he voi, kyllä voi olla aloitteellinen tässä myöskin,

———–

MOT: Onko tässä semmoinen ongelma, että tää järjestelmä on niin sekava, että kukaan ei sitten ole vastuussa lopulta?

Risikko: Kyllä se on varmasti sekava varmasti sen asiakkaan kannalta, mutta kyllä meillä täällä sosiaali- ja terveysministeriössä on tämä tieto ja kyllähän se totta kai, se on loppupeleissä minä, joka siihen tartun. Olen jo tarttunutkin siihen. Se, että tämä tieto, että olisi laissa, niin siihen en osaa vastata, että onko laissa joku vika. Jotenkin tuntuu, että ainakaan se, että siitä ei oo tullu 2009 vuoden jälkeen mitään muuta tarvetta muuttaa, mutta jos tässä se nyt on, niin totta kai se arvioidaan. Kyllä, vastuu on minun.

Risikko: Tästä varmasti on hyvä sitten keskustella tämän lain, joka on tullu 2009 voimaan, niin varmasti se lain laatijoiden kanssa on hyvä keskustella. Ainakaan vielä ei minun pöydälleni oo tullut sellaista ehdotusta, että tätä lakia pitäisi muuttaa.

Risikko: Kyllä se sitten on nimenomaan tämä hintalautakunta, lääkkeiden hintalautakunta, joka on sitten se aloitteentekijä ja myöskin sitten Kela voi olla myöskin aloitteentekijä.

JEEE! Concertan korvaus palautuu!


http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=4978973&name=DLFE-18103.pdf

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/270212091246JH?OpenDocument&cat=L%C3%A4%C3%A4kkeet+ja+l%C3%A4%C3%A4kekorvaukset&navtdid=200111152432AK

Metyylifenidaatin (Concerta) korvattavuus valmisteyhteenvedon mukaisessa käytössä aikuisilla 1.3.2012 alkaen

Sairausvakuutuslain mukaan lääkevalmisteen peruskorvattavuus sairauden hoidossa voidaan vahvistaa enintään myyntilupaviranomaisen lääkevalmisteelle vahvistaman valmisteyhteenvedon ja siinä hyväksyttyjen käyttöaiheiden mukaisessa laajuudessa.

Suomessa korvattaviksi hyväksyttyjä metyylifenidaattivalmisteita on valmisteyhteenvetojensa ja lääkkeiden hintalautakunnan päätösten nojalla voitu tähän mennessä korvata vain lapsille ja nuorille, eivätkä 25 vuotta täyttäneet aikuiset ole voineet saada niitä apteekista suorakorvattuina.

Metyylifenidaattia sisältävien Concerta-lääkevalmisteidenvalmisteyhteenvetoon ja korvattavuuteen on hyväksytty muutos. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen mukaan Concerta-valmisteet ovat 1.3.2012 alkaen peruskorvattavia (42 %) uuden valmisteyhteenvedon mukaisessa käytössä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon aikuisilla, joilla nuorena alkaneet oireet jatkuvat vielä aikuisiässä ja joilla hoidosta on todettu selkeää hyötyä, kun hoidon jatkaminen aikuisiässä on tarkoituksenmukaista.

Edellä esitetyn lääkkeiden hintalautakunnan päätöksen myötä myös 25 vuotta täyttäneet aikuiset voivat 1.3.2012 alkaen saada Concerta-lääkevalmisteista sairausvakuutuskorvausta valmisteyhteenvedon mukaisessa käytössä.

Tiivistelmää vuodesta 2011


Hurja vuosi, nousujohdanteista. Teitä blogilukijoita on ollut tän kahdeksan kuukauden aikana täällä blogin puolella 41 531, käydyin päivä oli Inhimillisen Tekijän esityspäivän jälkeinen päivä, silloin pelkästään oli 2 441. Luvut kertoo, että ilmeisesti on tilausta sille, että joku tätä(kin) asiaa ajaa.

Kaikkihan lähti 1.1.11 ilmestyneestä Hyvä Terveys -lehden jutusta; vähän vinksin vonksin sitten taisi olla Mari Petäjän viesti kulkeutuneena mutkien kautta mulle, ja silloin päätin lähteä mukaan ADHD:n kasvot valokuvaprojektiin, joka on edennyt siihen pisteeseen että avajaiset on 21.2.2012 Kanneltalolla Helsingissä. Seuraava lehtijuttu oli Telmaan, Levotonta elämää. Sitten ADHD-liiton lehtijuttu; ADHD saa kasvot , Tulva: Kun hommat jäävät kesken, MeNaiset; Ei mikään pikkuhaitta jonka jälkeen sitten toimittajan jälkikirjoitus vielä aiheesta: Neljän kirjaimen kaaos. Tällä viikolla oli vielä Satakunnan Viikko lehdessä pieni juttu: Kela ei korvaa adhd-lääkkeitä aikuisille

Muistaakseni tässä välissä lähdin mukaan ADHD-aikuiset ry:n potilasetutoimikunnan puheenjohtajaksi.

Tehtiin vastine Verkkomedian julkaisemaan artikkeliin; YK on huolissaan masennuksesta, itsemurhista ja lasten huumaamisesta psykostimulanteilla Suomessa

ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista (ADHD-aikuisten vastine CCHR:n tiedotteeseen 13.7.)

MeNaisten jälkeen kiinnostu sitten Silminnäkijä ja Inhimillinen tekijä, joista sitten Silminnäkijä luopu ensin mun osuudesta, koska olin myös InTessä, ja aihe kun oli niin pinnalla luopuivat sitten vallan ilmeisesti asiasta. Ennen InTen kuvauksia saatiin MOT  kiinnostumaan KELAn päätöksestä poistaa lääkekorvaukset meiltä aikuisilta. Erikoista silti, että asia ylitti uutiskynnyksen vasta sitten, kun oltiin Minna Lindeqvistin kanssa yli puolivuotta aktiviisesti kerättu ADHD-aikuisten puolesta adressia aiheesta.

Inhimillisen Tekijän jälkeen on nyt sovittuna luento Poriin, Saloon ja Helsinkiin, työn alla on Vaasa.

Toivottavasti ensivuosikin on yhtä tapahtumarikas. Kiitos teille ❤

Uutisia!


Uutisia lääkekorvauksista:

Minna Lindeqvist (Suomen ADHD-aikuiset ry:n  hallituksen pj) tiedusteli HiLan johtaja Lauri Pelkoselta mm. sitä, onko metyylifenidaattien korvausrajoituksia otettu uudelleen käsiteltäväksi. Vastaukseksi sain hyviä uutisia:

”Hintalautakunnan käsiteltävänä on tällä hetkellä metyylifenidaattia sisältävän Concerta-valmisteen peruskorvattavuuden laajentamishakemus. Valmisteen myyntiluvan haltija on 12.10.2011 hakenut peruskorvattavuuden laajentamista valmisteelle hyväksyttyyn uuteen käyttöalueeseen. Lääkevalvontaviranomainen on kesällä 2011 hyväksynyt Concerta-valmisteelle käyttöalueen laajennuksen aikuisille, joille lääkitys on aloitettu nuoruusiässä ja joille hoidosta on ollut hyötyä. Hintalautakunnalla on 180 päivää aikaa käsitellä ko. hakemus.

Hintalautakunta ei voi kysymyksessänne tarkoitetuin tavoin ottaa metyylifenidaattien ”aikuisindikaation” peruskorvattavuutta omasta aloitteesta käsiteltäväksi, koska mahdollisuus oma-aloitteiseen menettelyyn liittyy vain lääkevalmisteen erityiskorvattavuuden vahvistamiseen viranomaisaloitteisesti (sairausvakuutuslaki 6 luku 17 §). Metyylifenidaattien osalta kyse olisi peruskorvattavuuden laajentamisesta.

Muilta osin esittämänne kysymykset ovat parhaillaan ministeriössä arvioitavana.”

Kansalaiskysely: Miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää?


Nyt kaikki kynnellekykenevät blogini lukijat- käykääs pistämässä vastausta ADHD-oireisten puolesta!

Itse vastasin lähinnä nyt mielessä lääkekorvattavuus metyylifenidaattilääkkeistä ADHD-aikusille.

Tillsammans

Hallitusohjelma korostaa kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa, terveysongelmien vähentämistä sekä hyvin toimivia palveluja. Tässä kyselyssä kartoitetaan kansalaisten mielipiteitä. Kuinka ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tulisi edistää? Entä miten sosiaali- ja terveyspalveluja on parannettava?

Kyselyn tuloksia käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) valmistelussa.

Kansalaiskyselyn lisäksi Kaste-ohjelman valmistelu perustuu muun muassa lausuntoihin ja kuulemisiin, Kaste-ohjelman 2008–2011 ulkoisen arvioinnin aineistoon, hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaan.

Linkki kansalaiskyselyyn: Sosiaali- ja terveyspalvelut paremmiksi! Ideoita?

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, p. 09 160 73228,

MOT: Kela narautti potilaan


”Esimerkisi masennuslääke amitriptyliiniä ei suositella alle 18-vuotiaille koska tietoa tehosta ja turvallisuudesta lapsille ja nuorille ei ole. Kuitenkin lääketilaston mukaan sitä on apteekeista peruskorvattu alle 18-vuotiaille.
Vaihdevuosihormoni Divinasta on lääkefirman mukaan vain vähän kokemuksia yli 65-vuotiaiden naisten hoidossa. Korvauksia maksetaan kuitenkin myös yli 65-vuotiaalle. 
Opiaatteja käyttävät potilaat kärsivät lähinnä syöpäkivuista. Käyttöohjeissa mainitaan yleisesti, ettei niiden tehoa ja turvallisuutta ole varmistettu alle 12-vuotiailla. 32 alle neljävuotiasta, 114 5-9 vuotiasta ja 908 10-14-vuotiasta syöpäpotilasta sai lääkkeistä korvauksia. 
Jos metyylifenidaattien korvauksien leikkaus ikäperuteisesti muodostuu lääkekorvausten käytäntöjä ohjaavaksi ennakkotapaukseksi, leikkaukset osuisivat esimerkiksi iäkkäisiin hormoonilääkitystä saaviin naisiin ja syöpään sairastuneisiin lapsiin.”

MOT: Kela narautti potilaan

Tero Koskinen

29-vuotias ADHD-potilas saa metyylifenidaattilääkkestään kelakorvaukset. Täytettyään 30 sama henkilö pulittaa parin tonnin lääkkeet omasta kukkarostaan. Miksi usein syrjäytymisvaarassa olevat ADHD-aikuiset joutuvat maksamaan itse lääkkeensä? Koska lääkevalmisteiden korvattavuudesta päättää sairausvakuutuslain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Koska hintalautakunta voi hyväksyä lääkevalmisteen peruskorvattavaksi enintään myyntilupaviranomaisten hyväksymässä laajuudessa. Koska metyylifenidaattivalmisteet on hyväksytty käytettäviksi ja korvattaviksi vain lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa. Ja koska lääketehtaat eivät ole hakeneet korvattavuutta aikuisille.

Kelan mukaan Kelan valtuudet rajoittuvat sairausvakuutuskorvauksissa lain toimeenpanoon ja lääkekorvauksissa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan päätösten asettamiin rajoihin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan metyylifenidaattivalmisteiden saattaminen korvattaviksi muussa käytössä kuin lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa edellyttäisi, että myyntilupaviranomaiset hyväksyisivät lääkefirman hakemuksesta käyttöaiheen laajennuksen ja hintalautakunta vahvistaisi sen jälkeen korvattavuuden laajentamisen.

Metyylifenidaatin käytöstä aikuisten ADHD:n hoitoon on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa metyylifenidaatit korvataan potilaan iästä riippumatta. Suomessa kuvio on niin sekava, että kukaan ei kanna vastuuta yksittäisen potilasryhmän asioista. Lainsäädäntökin lähtee enemmän viranomaisten ja lääketeollisuuden kuin potilaan tarpeista.

Ketkä näistä niin sanotuista perusteettomista lääkekorvauksista nauttivista potilasryhmistä lopulta narahtavat, on sattuman varassa. Hormoonilääkkeitä käyttävät eläkeläisrouvat ja syöpää sairastavat lapset eivät ole joutuneet luupin alle. Korvaukset maksetaan heille taatusti jatkossakin, koska heidän tilanteensa vilahti nyt julkisuuteen ennen kuin virkamieskoneisto ehti reagoida.

Tässäpä MOTin blogia tästä mun ja Minna Lindeqvistin ajamasta asiasta. NYT jo uutiskynnyksen siis ylittäneenä. eihän tässä mennytkään kuin 8kk moiseen asiaan. Uskon että tämänpäivän ohjelman jälkeen puhuu muutkin kuin me ADHD-aikuiset asiasta.  Mutta ymmärtääkseni laki on kaikille sama.Tällöijn mielestäni korvataan kaikille tai sitten ei kenellekkään. Narkolepsiaan käytettävä lääke, esimerkiksi, arvaatkaapas vaan millä sitä hoidetaan, ja lukeekohan se käyttöaiheesa…..


Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä on hoidettava syrjimättä ja terveydenhuollon voimavarojen mukaan. Lain mukaan potilaan uskonto ja vakaumus sekä kulttuurinen tausta on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon hoitoa toteutettaessa.

Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka sisällöistä sisäasianministeriö on antanutsuositukset toukokuussa 2010. Yhdenvertaisuuslailla on laitettu voimaan Euroopan unionin rasismi- ja työsyrjintädirektiivit.