Ensimmäisten kertojen voima

Kotilääkäri 5/2012

Teksti: Taru Jussila

Kampaus: Beauty pit stop

”No me oltiin siä sisällä ja sitte mä lähin kiertään pihalle, X oli siellä! No, mä en ymmärtäny siinä vaihees viä mitään. No, me mentiin sitte sitä yhtä polkua alaspäin ja mä sanoin että mun on kylmä. No se lämmitti mua (halaamalla). Mä kysyin X:ltä että onkstää yhenillan juttu? Vastas ei. Sit X:n kans käppäileen ylös. Sit SE TAPAHTU. MÄ SUUTELIN EKAN KERRAN sillai ihan oikeesti! Sit me viä halattiin.”

Päivi Hakala kaivaa muistot ensisuudelmastaan esiin päiväkirjastaan. Tosin päiväkirjamerkinnät eivät ole tarpeen, koska Päivi muistaa suudelmailtansa tapahtumat kuin eilisen päivän. Tuolloin elettiin marraskuuta 1989 ja Päivi oli juuri täyttämässä 12 vuotta, ja oli ollut paikallisella työväentalolla yläluokkalaisten discossa.

Päivin suutelukumppani oli vähän vanhempi poika, joka näytti ihan Neumanilta.

– Muistelisin kirjoittaneeni hänelle kirjeen, mutta hän ei koskaan vastannut siihen. Varmaan säikäytin hänet Ollaanks vai ei? -tiedusteluillani. Minulla oli tuolloin ja vielä 2-kymppisenäkin kova tarve miellyttää. Minusta tuntui, etten oikein kuulunut mihinkään porukkaan. Jos joku osoitti kiinnostusta, olin tyyliin kahden viikon päästä menossa naimisiin, kuvailee Päivi.

Päivi eli vauhdikkaan nuoruuden: kumppaneita tuli ja meni. Vain 14-vuotiaana hänellä oli 2,5 vuoden suhde useamman vuoden vanhemman nuorukaisen kanssa.

– Olin impulsiivinen, saatoin liftata yksin jo hyvin nuorena pitkienkin matkojen päähän. Ihastuin helposti, todella helposti. Poikien ja miesten kanssa toistin samaa kaavaa: Hyväksy mut! Oo mun kanssa! Pidin itseäni erilaisena ja rumana.

Erilaisuuden syy löytyi

Sittemmin Päiville on selvinnyt, mistä hänen tunteensa erilaisuudesta ja porukkaan kuulumattomuudesta johtuu.

– Minulla on ADHD. Tajusin sen, kun se diagnosoitiin tyttärelläni diagnosoitiin ADD eli ADHD ilman ylivilkkautta. Se on tyypillistä tytöille, ja jää siksi usein huomaamatta, kun ADD-tytöt jäävät ylivilkkaiden poikien varjoon, Päivi kertoo.

Hän kiertää nykyisin luennoimassa ADHD:sta ja toimii Suomen ADHD-aikuiset ry:n potilasetutoimikunnan puheenjohtajana.

ADHD-aikuinen kumppanina ei ole helppo yhtälö.

– On tässä tullut parisuhteita treenattua. Mitään en kuitenkaan kadu, vaikka kaikella ja kaikilla ihmisillä ei ole todellakaan ollut mitään merkitystä. Impulsiivisena olen vain ajautunut erilaisiin suhteisiin, Päivi myöntää.

Päivi meni 11.11.11 naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa.

– Olemme olleet yhdessä viisi vuotta. Se on minulle todella pitkä aika. Olen työstänyt asioitani kolmen vuoden psykoterapiassa ja lisäksi olemme käyneet Kataja ry:n Solmuja suhteessa -kurssin. Se on antanut valmiudet kommunikoida paremmin; ristiriitojakaan ei synny enää kovin usein. Joskus toki, mutta 99-prosenttisesti osaamme pysähtyä ajoissa ja saamme puhuttua asian auki.

kotilääkäri pdf muodossa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s