Mitä AD(H)D on?

(lue myös mitä on ADD)

ADHD (Attention Deficit / Hyperactivity Disorder) on neurobiologinen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa henkilön käytökseen ja psyykeen. Ongelmat tulevat esille tarkkaavaisuuden, ylivilkkauden sekä impulsiivisuuden kautta.Tarkkaavaisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy normaalistikin huomattavaa vaihtelua. Aiemmin häiriöstä käytettiin nimitystä MBD, se oli laajempi käsite kuin nykyinen ADHD. Siinä erotellaan liitännäisoireiksi sellaisia oireita, joita kuului MBD:hen.

ADHD-oireisen henkilön aivotoiminta on tarkkaavaisuutta säätelevillä alueilla matalampaa kuin muilla.

Tästä seuraa vaikeuksia mm.

• keskittymisessä
•  asioiden muistamisessa
•  tehtävien organisoinnissa
• sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä
• tunteiden säätelyssä

ADHD ei vaikuta henkilön älykkyyteen millään tavalla!

Häiriöstä on kysymys silloin, kun

• oireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä
• ovat kestäneet yli 6 kk
• esiintyvät vähintään kahdessa eri ympäristössä
• haittaavat henkilön toimintakykyä

Lisäksi oireet ovat

• alkaneet ennen seitsemän vuoden ikää
• eivätkä selity millään muulla häiriöllä

Monilla ADHD-oireisilla oireet kuitenkin lieventyvät iän myötä jonkin verran. Joillakin oireet ovat niin lieviä, että he ovat oppineet elämään niiden kanssa ilman diagnoosiakin ja sen mukanaan tuomia hoito- sekä apukeinoja. On myös hyvä muistaa, ettei ole olemassa ”ADHD-persoonallisuutta”.  On joukko ADHD-oireita ja -piirteitä, toisella toisia ja toisella taas toisia piirteitä, kaikilla ei ole kaikkia. Jokainen ADHD-oireinen henkilö on oma ainutlaatuinen persoonallisuutensa siksi yksilöllisen, diagnoosiin perustuvan kuntoutuksen ja hoidon suunnittelu on tärkeätä.

ADHD-oireinen lapsi tai nuori voi olla koulussa heikosti opetusta seuraava, jopa syrjään jäävä alisuoriutuja, vaikka hän useimmiten on ylivilkas, impulsiivinen ja mielenkiinnon kohteesta toiseen nopeasti siirtyvä. Ympäristö- ja motivaatiotekijät voivat vaikuttaa oireiden ilmenemiseen eri tilanteissa, esim. kahdenkeskisessä tilanteessa oireet voivat olla lievempiä kuin isossa ryhmässä toimiessa.

Osalla ADHD-oireisista henkilöistä ei ole hyperaktiivisuutta lainkaan. 

Silloin ADHD:sta jätetään H-kirjain pois ja puhutaan ADD:sta (Attention Deficit Disorder). He ovat aliaktiivisia eli inattentiivisia. Inattentiiveilla ongelmat painottuvat mielialan alavireisyyteen, toiminnanohjauksen vaikeuteen, aloitekyvyn puutteeseen sekä itsetunto-ongelmiin.

ADHD-oireyhtymä vaikeuttaa usein koulunkäyntiä, sosiaalista kanssakäymistä ja voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Ongelmat ilmenevät monilla elämän alueilla ja jatkuvat yleensä aikuisuuteen saakka. Noin 60 %:lla lapsena diagnoosin saaneista häiriö esiintyy vielä aikuisiällä. Aikuisena keskeisimpinä vaikeuksina ovat yleensä toiminnanohjauksen ongelmat, tunne-elämän ailahtelevaisuus sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat. ADHD-oireisen henkilön elämää saattaa helposti leimata eräänlainen alisuoriutuminen, kun toistuvat epäonnistumiset nakertavat itseluottamusta.

Monet ADD- ja ADHD- oireiset aikuiset kärsivät myös yksinäisyydestä ja masennuksesta. Jotta mahdollinen kuntoutus tai muu hoito pääsisi alkamaan, kannattaa hakeutua neurologin tai psykiatrin vastaanotolle. Työterveyslääkäri tai terveyskeskuslääkäri voivat ohjata erikoislääkärin tutkimuksiin. ADD- ja ADHD-oireisille aikuisille voidaan tarjota asuinpaikkakunnasta riippuen mm. neuropsykologista kuntoutusta, psykoterapiaa sekä tarvittaessa myös lääkehoitoa. Kelan tai työvoimatoimiston kustannuksella voi päästä kuntoutustutkimukseen. Tutkimuksen ja kuntoutuksen avulla henkilön toimintakyky voi hyvinkin lisääntyä ja sopiva ammatti ja ty

Oireita helpottavat lääkityksen ja kuntoutuksen ohella elinympäristön muokkaaminen vähemmän stressaavaksi, ymmärtävän ystäväpiirin ja läheisten tuki sekä henkilölle sopivan työtehtävän löytäminen. Tällöin ongelmia aiheuttavat ADHD -ominaisuudet voidaan kompensoida henkilökohtaisilla vahvuuksilla. ADHD -aikuisen menestyksellisessä kuntoutumisessa on tärkeintä itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistuminen.öpaikka voivat löytyä. Myös aikuisille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja. Onnistuneen hoidon lähtökohtana on aina asianmukainen diagnosointi.

ADHD:n YLEISYYS
ADHD: n yleisyys vaihtelee 4–10 prosentin välillä. Jokaisella koululuokalla on keskimäärin yksi ADHD-lapsi. Yleisimmät ADHD:n muodot ovat tarkkaamaton ja yhdistynyt alatyyppi. Harvinaisin on yliaktiivis-impulsiivinen alatyyppi. Nuoruusiässä ydinoireista yliaktiivisuus ja impulsiivisuus usein lievittyvät. Tarkkaamattomuusoireet voivat sen sijaan lisääntyä. Ne aiheuttavat selkeää haittaa, vaikka diagnoosikriteerit eivät enää täyttyisikään. Pojilla häiriö on kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä.

Lähde:Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry
Lähde: Lääkäriseura Duodecim: Käypä hoito-suositus