NLP apuna arjessa

NLP arjenhallinnan apuna

Tehokas ja nopea mielen ”ohjelmointitekniikka”

Lyhenne NLP on joniin vakiintunut käsite sekä kansainvälisesti että Suomessa, että sitä ei ole nähty tarpeelliseksi suomentaa. NLP (neurolinguistic programming) on malli, jolla voi tehostaa omaa kommunikaatiotaan sekä tutkia ja muuttaa psyykkistä toimintaansa. Lähtökohtana on uteliaisuus omista taidoista, kuinka opimme, kuinka ajattelemme ja miten toimimme.

Erilaista – sisäistä tai ulkoista – toimintaa voidaan mallittaa osiin. Mallittamalla selviää mm. miten ihminen saa kontaktin tai motivoi lastaan tai ystäväänsä. Kun tunnistaa, miten kokemukset ovat rakentuneet, pääsee arvioimaan rajoittavia kokemuksiaan tai aistiensa käyttöä eri tilanteissa.

NLP:tä voidaan käyttää mihin tahansa. NLP- malleihin liittyy monta eri menetelmää esim. kielimallit, miellejärjestelmät, miellepiirteet, strategiat, ankkurointi tai erottelutyylit sekä työskentely uskomusten tasolla.

Uskomuksia pystyy muuttamaan, prosessin kulkua pystyy ohjaamaan, vaikka uskomuksen sisältöä ei tiedäkään.

Mielikuvittelua sopivien ideamallien avulla

Eräs NLP- malli on kokemuksen malli. Kaikki kokemukset ovat yhdellä tasolla tunnistettavissa mielikuvien (näkö), sisäisen puheen ja äänien (kuulo) sekä tunteiden ja tuntemusten (tunto) yhdistelmänä tai ketjuna, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun kokemusta halutaan muuttaa, meillä on kolme ’ovea’: mielikuvat, sisäinen puhe/ sanat ja äänet sekä fysiologiset tunteet ja tuntemukset. Kun joku näistä muuttuu, muutkin muuttuvat ja tätä kautta kokemus.

Mielle on aistien sisäinen vastine mielessä. Näköaistin vastine mielessä on näkömielle eli mielikuva. Kuuloaistin vastine mielessä on kuulomielle eli sisäinen puhe, sanat ja äänet.

Ajattelu ja kokeminen ovat näiden mielteiden ketjua. Ihmiset eroavat toisistaan jo siinä, mitä mielteitä he mieluiten ja eniten käyttävät. Yksilöllisesti on aina selvitettävä kunkin ihmisen ajattelu- tai kokemistapa. Jokainen osaa esimerkiksi ajatella suklaata, mutta miten suklaa on mielessä, tekee sisällölle eri merkityksiä.

Mielikuvaharjoituksen ydinidea on hakea henkilön omista kokemuksista hyvin toimiva mielikuvamalli ja tarjota tätä toimivaa mallia ongelma-asialle niin, että uusi suhtautumistapa pääsee elävöitymään.

NLP:ssä on paljon erilaisia malleja ja menetelmiä vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kokemuksen tunnistamiseen ja muuttamiseen. Jokainen voi kehittää omaan persoonaansa ja työhönsä sopivat tavat soveltaa NLP:tä.

Miten sitten käytännössä?

Pekka Räisänen puhui Inhimillisessä tekijässä siitä , miten me ADHD:t elämme ns. minuuttikuplassa. Tuula Masalin, Suomen NLP yhdisyksen jäsen opiskelee tuota sensomotorista kuntoutusta ja tuli puhetta viimeksi hänen meillä käydessään tuo ajan käsitys.

Jos on kiire, stressi, niin miten tämä ”minuuttikupla” käyttäytyy, onko se iso, pieni? Miltä se tuntuu? Mielikuvana kiireessä kupla pieneni, oli vähän tilaa. Kun mielikuvassa kiire hellitti, kuplani isoni, rentouduin. Näin voin siis kiireessä mielikuvaharjoituksena hidastaa aikaani.

Tiettyjä käyttäytymismalleja kun lähdin pohtimaan, mitkä aina ovat samanlaiset tuon teinin kanssa, mielikuvaharjoituksena lähensin kuvaa, kauensin sitä, osa oli mustavalkoisena , osa värillisenä. Muutin yhden asian omassa käytöksessäni ja sitä muovasin useita kertoja mielessäni. Jolloin kun sama tilanne tuli reaalielämässä, olin ”ohjelmoinut” aivoilleni uuden käyttäytymismallin.

Koska en voi muutta kuin itseäni. Mutta minun käytöseni muuttuessa muuttuu ympäristö myös.

Samoin NLP:llä voi leikitellä sanoilla. Kun puhutaan asiasta : Tämä– tuo se asian ”lähelle”. Jos käytetään sanaa Tuo– vie se asian kauemmaksi. Samoin kuin Pitäsi- on mielestäni ulkoa tuleva pakko, ei oma tahtotila. Sen pyrin korvaamaan haluan/voin/osaan/teen. Mutta -sanan voi korvata usein Ja – sanalla. Jos– sanan puolestaan Kun.

” Tänään pitäisi siivota, jos nousen tästä sohvalta. Ensin pitää kerätä lelut lattialta ja sitten pakko vaihtaa lakanat. Eilen sain kerättyä sentään roskat, mutta sinne ne jäi eteiseen. ”

” Tänään haluan siivota, kun nousen tästä sohvalta. Ensin voin kerätä lelut lattialta ja sitten tahdon vaihtaa lakanat. Eilen sain kerättyä sentään roskat ja sinne ne jäi eteiseen. ”

kirjavinkkejä:

 Riitta Asikainen ja Peter von Harpe : Monessa mielessä, 1997 -yleisesti NLP:stä Kirjassa kuvaillaan mm. sitä, millaista ajattelua on hyvin toimivan vuorovaikutuksen taustalla, silloin kun vuorovaikutus sujuu itsestään.

 Veli-Matti Toivonen ja Timo Kauppi: Kielen taikaa, kokonaan uusi näkökulma kieleen. Kirjassa kerrotaan mm. miten kokemus muuttuu, kun muutamme kielemme rakennetta.

 Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen: Usko tai älä. NLP Ajattelukirja 1, 2001 – kirja uskomuksista eli suuresta osasta ajatteluamme.

 Riitta Asikainen ja Veli-Matti Toivonen: Ajatusleikki. NLP Ajattelukirja 2, 2002 – kirja ajattelutaidoista eli kuinka monella tavalla voi ajatella.

 Riitta Asikainen: Omenat siemenessä, 2001 -aforismeja NLP:n henkeen.

lähteenä:http://yle.fi/terveys/aitounelma/nlp1.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s