Opettajille

AD(H)D

Saatteeksi

Yleinen käsitys ADHD-oireisesta oppilaasta vaikuttaa muodostuvan assosiaatiolle Vaahteramäen Eemelistä, kurittomasta rasavillistä. Ulkoisen käyttäytyisen taakse ei tunnuta näkevän. Kouluissa on yhä vahvasti valloillaan kontrolli- ja käytöskeskeinen toimintakulttuuri. Oppilaan koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia ei havaita vaan itsehillinnän ja tahdonvoiman uskotaan olevan täysin lapsen omassa hallinnassa ja hänen motivaationsa säädeltävissä.

Ei voida olettaa, että jokaisella opettajalla olevan tietoa ADHDsta, ei myöskään valmiita keinoja kohtaamaan ADHD-oireinen lapsi. Lapsen terve kehitys edellyttää välittävän kasvuympäristön toteuttamaa ohjausta. ADHD-oireinen lapsi ei useinkaan selviä kasvuympäristönsä vaatimuksista ilman aikuisten, ja myös vertaista tukea. Toistuva negatiivinen palaute ja rankaiseminen eivät auta lasta ymmärtämään itseään suhteessa ympäristöönsä.

ADHD-eroja ja yhtäläisyyksiä tytöissä ja pojissa

Tytöillä on myös tarkkaavaisuusongelmia, mutta käyttäytymisessä vallitsee useammin kuin pojilla alivilkkaus ja taipumus uneksimiseen. Tämä on ADHDn inattentiivinen muoto. Kummallakin sukupuolella esiintyy kumpaakin ADHDn alamuotoa, mutta jakauma näyttäisi olevan epätasainen.

Tytöillä leimaa-antavina piirteinä ovat keskittymysvaikeudet ja ratkaisuna niihin taipumus vaipua omiin mietteisiin. Asiat jäävät kesken tai unohtuvat, mutta ulospäin näkyvä käyttäytyminen voi olla hyvin vähäeleistä. Impulssiivisuus ei ole leimaa-antavaa, jolloin törmäykset muiden kanssa ovat vähäisempiä. Omiin ajatuksiin vaipuminen tulkitaan usein kiltteydeksi tai ujoudeksi.

Koululaiselle hyödyllinen tukitoimi saattaa olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen eli opetustavan, -paikan ja/tai -menetelmien muokkaaminen yksilöllisiä tarpeita paremmin palvelevaksi. Lapsi saattaa tarvita joissakin oppiaineissa myös yksilöllistämistä. Osa lapsista tai nuorista, joilla on ADHD, hyötyy pienemmästä ryhmäkoosta, avustajan tuesta ja erityisopetuksen eri toimenpiteistä. Selkeät säännöt, tavoitteet, rutiinit ja johdonmukainen ohjaaminen tukevat lapsen kehitystä. Opetuksen strukturointi, päivä- ja viikko-ohjelmien läpikäyminen yhdessä, konkreettiset toimintaohjeet, tilanteiden ennakointi, ylimääräisten ärsykkeiden karsiminen, asioiden rajaaminen ja toiminnallisuuden lisääminen opetustilanteissa edistävät lapsen kykyä keskittyä.

Levoton liikehdintä on usein näkyvä ja häiritsevä käyttäytymisen piirre luokkatyöskentelyssä.Se voi olla myös lapsen keino ylläpitää vireyttä. Onkin syytä pohtia, miten tämä levottomuus voidaan kanavoida yleisesti hyväksytympään toimintaan. Jotakin lasta voi auttaa lupa liikkua sovitusti tunnin aikana, käsissä olevan ”stressilelun” näpertely, purukumin pureskeleminen tai oppiaineen opiskelu toiminnallisella tavalla. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi saa herkästi ympäristöstä paljon negatiivista palautetta.

Valloittavimmillaan ADHD:hen liittyy kuitenkin runsaasti positiivisia piirteitä, joita ovat esimerkiksi energisyys, kekseliäisyys, tunteikkuus, rohkeus, spontaanius, idearikkaus ja sanavalmius. Lapsen tai nuoren kasvatuksessa vahvuuksien korostaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.

Käyttäytymisen piirteet ydinoireiden mukaan

Tarkkaamattomuus

• huolimattomuusvirheet
• keskittymisvaikeudet
• ei näytä kuuntelevan
• vaikeus noudattaa ohjeita ja saattaa tehtäviä valmiiksi
• vaikeus suunnitella toimintaansa
• tehtävien välttely
• tavaroiden hukkaaminen
• ärsykkeistä häiriintyminen
• asioiden ja tehtävien unohtaminen

Yliaktiivisuus

• kiemurtelu istuessa tai käsien/jalkojen hermostunut liikuttelu
• vaikeus pysyä paikallaan
• juoksentelu tai kiipeily sopimattomissa paikoissa
• vaikeus tehdä asioita rauhallisesti
• on ”jatkuvasti menossa” tai ”käy kuin kone”, liiallinen vauhdikkuus
• jatkuva puhuminen

Impulsiivisuus

• vastailu kesken kysymysten
• toistuvat vaikeudet vuoron odottamisessa
• toisten keskeyttäminen tai tunkeilevaisuus

(Lähde: DSM–IV)

YRITETÄÄN YHDESSÄ

AUTA MINUA KESKITTYMÄÄN

• Luo minulle selkeä toimintaympäristö, jossa rutiinit tukevat minua.

ODOTA, AIVONI AJATTELEVAT VIELÄ

• Salli minun toimia oman aikatauluni mukaisesti. Kun hermostun, minä sekoan ja raivostun.

MINÄ JUMIUDUN ENKÄ SELVIÄ TEHTÄVISTÄNI

• Auta minua löytämään erilaisia ongelmanratkaisutapoja. Minä tarvitsen vaihtoehtoja

  selvitäkseni pulmatilanteista.

RATKAISINKO TEHTÄVÄN OIKEIN? HALUAN TIETÄÄ SEN HETI

• Anna minulle paljon välitöntä palautetta, kun onnistun tehtävissäni.

EN UNOHDA, KORVANI EIVÄT VAIN KUULE KAIKKIA OHJEITA

• Anna ohjeet yksi kerrallaan ja varmista, että ymmärsin, mitä haluat minun tekevän.

TOIMIN VÄÄRIN, KUN OLIN MALTTAMATON

• Muistuta minua: pysähdy, ajattele, toimi!

HETKESSÄ VALMISTA

• Pilko tehtäväni osatehtäviksi, joista selviän nopeasti.

KAIKKI MITÄ TEEN ON VÄÄRIN, VAI ONKO?

• Kehu minua pienestäkin onnistumisesta. Palkitse myös hyvä yritys ilman täydellistä

  lopputulosta.

MIKSI MINUA AINA HAUKUTAAN?

• Huomaa hyvät tekoni ja positiivinen käyttäytymiseni. Huonona päivänäni muistuta

  minua ja itseäsi kaikesta siitä, mikä minussa on hyvää.

Newsletter of Delaware Association For Education of Young Children,

julkaistu 4/2007 ADHD-lehdessä

Päivi Hakala

ADHD- kokemuskouluttaja

ADHD-aikuiset ry:n hallituksen jäsen, vertaistukivastaava

paivi.tasala(at)gmail.com

https://paivitasala.wordpress.com/

Lähde:ADHD-liitto

Lataa teksti tästä PDF:nä