Ohjeet tulostettavissa lopussa olevasta linkistä.
Seuraavassa ohjeita erilaisiin oppimistilanteisiin. Ohjeet on laatinut:
Oili Sauna-aho Kliininen neuropsykologi, PsL Päijät-Hämeen keskussairaala Lastenneurologian yksikkö
Ohjeet perustuvat kirjaan Claire B. Jones(1991), Sourcebook for Children with Attention Deficit Disorder
OPPIMISYMPÄRISTÖ
1. Vältä ylimääräisiä visuaalisia tai auditiivisia ärsykkeitä. Täysin ärsykkeetön ympäristö ei toisaalta edistä myöskään tarkkaavaisuutta.
2. Järjestelmällisyys huoneessa on tärkeää. Esim. voit käyttää numeroita tai tekstejä luokassa näkyvillä käytettävän materiaalin järjestämiseen.
3. Lyhyet tuokiot ovat tehokkaimpia. Jaa opeteltavat tehtävät pieniin, hyvin määriteltyihin osiin ja anna tieto järjestyksessä.
4. Minimoi odotusaika ja maksimoi työskentelyaika.
5. Anna usein visuaalista, kielellistä ja fyysistä palautetta. Kielelliset vihjeet eivät ole tehokkaimpia keinoja antaa palautetta tarkkaavaisuushäiriöiselle lapselle.
6. Puhuessasi lapselle valitse paikka, jossa voit fyysisesti ja visuaalisesti vahvistaa keskittymistä ja katsoa lasta suoraan kasvoihin.
7. Mallin ja esimerkin antaminen mahdollistavat visuaalisesti oppimisen ja parantavat mieleen palauttamista.
8. Koodaa värein olennaiset piirteet vangitsemaan lapsen huomion. Älä annan värin tulla tarkkaavaisuutta hajoittavaksi.
9. Opeta lapselle muistia tukevia menetelmiä.
10. Luokassa pyri liikkumaan niin, että voit käydä taputtamassa lasta välillä käsivarteen ja saat helposti katsekontaktin.
11. Maksimoi katsekontakti. Palkitse katsekontaktia ja tarkkaavaisuutta välittömästi.
12. Anna ohjeet lyhyesti ja positiivisella tavalla. Vahvista toivottavaa toimintaa.
13. Vältä ohjeiden antamista lasten ollessa tiiviissä ryhmässä. Lasta kiinnostaa usein enemmän henkilökohtainen tila kuin opetettava asia.
14. Rohkaise lapsia antamaan vuorotellen antamaan toisilleen ohjeita. Kun kyllästyminen uhkaa, esitä toiminta eri tavalla.
15. Muista lapsen kehitystaso tehtävissä. Tehtävän kiinnostavuus ja mielekkyys ovat tärkeitä.
16. Älä kiinnitä huomiota pieneen motoriseen liikehtimiseen. Anna mahdollisuuksia tarkoituksen mukaiseen liikkeeseen, esim. pienet asioiden hoitamiset.
RYHMÄTILANTEET
1. Aseta lapset puoliympyrään. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi opettajaa vastapäätä, jotta voit helposti pitää katsekontaktin.
2. Pienryhmissä aseta muut lapset puoliympyrään ja tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi keskelle vastapäätä opettajaa.
3. Aseta hyvät roolimallit ADD -lapsen molemmin puolin.
4. Palkitse lapsia paikalleen menemisestä ja tarkkaavaisuudesta
5.Vältä ohjeiden antamista lapsen ollessa takanasi tai vierelläsi.
6. Joillakin lapsilla voi olla kaksi omaa paikkaa, jolloin he voivat siirtyä tarvittaessa paikalta toiselle tuntiessaan itsensä levottomaksi.
7. Jotkut lapset ovat vähemmän levottomia, kun he istuvat tuolissa väärinpäin eli hajareisin selkänoja edessä.
ITSENÄINEN TYÖSKENTELY
ADD-lapsia täytyy rohkaista työskentelemään itsenäisesti lyhyitä aikoja. Itse-tarkkailu ja ohjaaminen kehittävät sisäistä kontrollia.
1. Tarkkaavaisuuden kesto määrittelee tehtävien keston.
2. Salli jonkin verran lapsen valintaa materiaaleissa
3. Anna mallia ja opeta luokassa noudatettavia periaatteita kuten vuorottelu, materiaalien ojentaminen, jakaminen
4. Aseta lapsen valitsemat materiaalit kirkkaan väriselle alustalle suoraan lapsen eteen. Tämä auttaa lasta rajaamaan työskentelyalueensa.
5. Lattialla työskennellessä määrittele työskentelyalue nelikulmaisella matonpalalla, litteällä korilla, tarjottimella tms.
6. Merkitse lattiaan leikkien aloituskohdat, istumispaikat, jonot jne.
7. Tarjoa lapsille omat alustat työskennellessä isolla pöydällä.
8. Anna lapselle mahdollisuus sermein erotettuun työtilaan niin halutessaan. Se ei saa olla rangaistus vaan pikemminkin vaihtoehto toimiakseen tehokkaasti.
9. Kirjoja katsellessa säkkituoli voi olla rauhoittava istumapaikka
10. Väritettäessä tai kirjoitettaessa rohkaise olemaan mahallaan, mikä vähentää käsien vapaata liikkumista ja luo turvallisuuden tunnetta.
PÄIVÄRUTIINI
Päivärutiini tarkkoine kellonaikoineen on tärkeää
1. Tee visuaalinen lukujärjestys, joka käydään läpi aamulla ja tarpeen mukaan useampaan kertaan päivän aikana
2. Siirtymätilanteissa laulu, kellonsoitto tms. merkki helpottaa
3. Erityisen meluisissa tilanteissa pehmeä taustamusiikki rauhoittaa.
SIIRTYMÄTILANTEET
1. Käytä koodisanoja, lauluja, visuaalisia merkkejä helpottamaan siirtymistä.
2. Varaa aikaa siirtymiin, kerro etukäteen seuraavaksi tehtävistä mielenkiintoisista asioista lapsille
3. Käytä vihjeitä kertomaan että aikaa on muutama minuuttia saada työ valmiiksi sekä kielellisesti että visuaalisesti
4. Anna selvät ja tarkat ohjeet kuinka siirtyä seuraavaan toimintaan
5. Palkitse lasta kun hän pystyy siirtymään toiminnasta toiseen toisten lasten edessä.
VÄRIEN KÄYTTÖ
1. Lisää värejä toistuvien, ADD -lapsista usein tylsiin, tehtävien pääpiirteisiin
2. Vältä värien lisäämistä ainoastaan parantaaksesi kiinnostavuutta, koska se voi hajottaa lapsen tarkkaavaisuuden vääriin asioihin
3. Lapsen opetellessa lukemaan, voi värillä korostaa lapselle vaikeita kirjaimia
LAPSEN TARKKAAVAISUUDEN PARANTAMINEN
1. Esitä esineet selkeästi ja ilmiselvin ulottuvuuksin esim. isot palikat, yksinkertaiset muodot, selkeät yksinkertaiset kirjaimet
2. Asian ollessa uusi käytä rajoitettua määrää materiaalia esim. vain isoja, punaisia ympyröitä.
3. Vain tarvittava materiaali esillä.
4. Käytä nukkeja ja visuaalisia vihjeitä kohdistaaksesi tarkkaavaisuuden
5. Käytä avainsanoja parantaaksesi kuuntelemista. Käytä lapsen nimeä tai sanoja kuten yksi, kaksi, kolme, katso, kuuntele
6. Esitä säännöt ja ohjeet lorun tai laulun muodossa antaaksesi rytmin tiedolle
7. Kun opetat koko ryhmää, anna jokaisen toistaa ohjeet ääneen.
8. Puhu hitaalla, tasaisella tahdilla ja esitä tieto lyhyitä palasina pitäen tauon välillä. Vältä pitkiä kuvauksia.
9. Pyydä lasta kertaamaan ohjeet sinulle tai toiselle lapselle
10. Jos lapsi häiriökäyttäytyy, suuntaa uudelleen huomio uuteen ärsykkeeseen
ITSEKONTROLLIN PARANTAMINEN
1. Tarjoa toimintoja, joissa on selvä alku ja loppu
2. Tarjoa harjoittelua vihjeen mukaan aloittamisessa ja lopettamisessa esim. nesteen kaataminen kuppiin.
3. Käytä visuaalisia ja taktiilisia vihjeitä helpottamaan lasta huomioimaan ajan kuluminen
TIME OUT
Lapsin poistetaan ryhmästä tai tilanteesta tiettyyn paikkaan. Tehokkuus kärsii jos tätä käytetään jatkuvasti.
1. Määrittele tuolille paikka luokan ulkopuolelle
2. Barkley määrittelee time-out -ajan 1 minuutti/elinvuosi. Aktiivisemmille 2 minuuttia saattaa olla jo tarpeeksi pitkä.
3. Aseta munakello tms. mittaamaan aikaa
4. Time-outin loputtua kysy lapselta:
Mitä tapahtui ?
Mitä sinun olisi pitänyt tehdä ?
Mitä teet seuraavaksi ?
5. Ohjaa lasta löytämään keinot vihan ja turhautumisen hallintaan. Esim. ”jos olet vihainen Saralle, tule sanomaan siitä minulle ”
6. Vältä pitkiä keskusteluja, ja keskity ainoastaan edellä mainittuihin kysymyksiin. Käytä näitä kysymyksiä osoittamaan lapselle kuinka käyttää kielellistä valmennusta saavuttaakseen itsekontrollin
SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN
1. Lapsi saattaa unohtaa kertomansa punaisen langan kesken kertomisen. Tällöin pyydä lasta kertomaan uudelleen ja rohkaise häntä panemalla käden olkapäälle, hymyilemällä tms.
2. Kertominen on usein sekavaa ja epäoleellista. Ohjaa tällöin lapsen kerrontaa positiivisella äänelle esim.
Mistä olimmekaan puhumassa ?
Mitä päätimme ?
Taisimme jo puhua tästä ?
Milloin tämä tapahtui ?
Mitä ? Missä ? Milloin/Miten ?
3. Anna positiivista palautetta huomatessasi tarkoituksenmukaista sosiaalista käyttäytymistä
4. Järjestä toimintoja, joissa lapset toimivat yhdessä auttaen toisiaan.
5.Opeta lapselle peli, jota muut lapset pelaavat mielellään ja ohjaa häntä pelaamaan toisten lasten kanssa. Aseta pelaamiselle aikaraja ja palkitse yhteistyöstä.
6. Voit järjestää erityisviikkoja , jolloin esim. lapset tuovat kotoaan nallen tms. ,joiden kanssa harjoitellaan vuoronantamista ja muita sosiaalisia taitoja
AJATTELUTAITOJEN PARANTAMINEN
1. Valitse kirkkaasti väritetty hattu ”mietintämyssyksi”
Aloittelijoiden kysymyksiä
Kuullun ymmärtäminen
. Näytä minulle mielivärisi
. Kuinka vanha olet
. Laita kätesi pään päälle . Näytä kuinka hyppäät
. Osoita——- (nimeä joku lapsi huoneessa)
Sanan löytäminen/kielellinen sujuvuus
. Nimeä kaksi eläintä
. Nimeä kaksi mieliruokaa
. Nimeä kaksi kirjoitusvälinettä . Nimeä kaksi esinettä, joilla voi käyttää tukassa
Miettimistä vaativia kysymyksiä
Kuullun ymmärtäminen
. Kuinka monta nenää sinulla on
. Mistä tiedät että koira on vihainen
. Haluaisitko lentää kuuhun
Sanan löytäminen/Kielellinen sujuvuus
. Nimeä ihmisiä jotka auttavat meitä
. Mitä voi syödä aamiaisella
. Mitä ääniä voi kuulla eläintarhassa
Peruspäättelyä
. Oletko onnellisempi kun häviät pelin tai kun voitat
. Kuinka monta kananmunaa voit pitää kädessäsi yhtäaikaa
. Voit juoda vettä. Mitä muuta voit tehdä sillä
. Voitko potkaista käsilläsi
Edistyneen ajattelijan kysymyksiä
Äiti ja poika olivat huoneessa. Poika sanoi, ” Jokin palaa uunissa”. Mikä sai hänet sanomaan tämän ?
Perheessä oli kolme lasta, Jason, Jennifer ja Dan. Kuinka monta veljeä Jenniferillä oli
Mikä ero on kalenterin ja kellon välillä
Pääsetkö kulkemaan paikkoihin paremmin, jos sinulla on jalka katkennut vai jos sinulla on käsi katkennut.
2. Kysy lapsilta pitäen esim. paperipussia edessäsi, mitä siihen voi laittaa. Rohkaise lapsia keksimään tavallisuudesta poikkeavia ratkaisua tavallisten lisäksi. Tee samoin muovipussilla ja langanpätkällä.
3. Voit ottaa valokuvia lapsista kun he ovat tekemässä jotain. Ota kuva jossa näkyy vain lapsen kasvot ja toinen , jossa näkyy koko tekeminen esim. palapelin kokoaminen. Yritä lapsia keksimään vain kasvokuvan perusteella, mitä lapsi oli tekemässä ja sen jälkeen katsotte koko kuvaa. Pyrkikää miettimään, mistä kasvokuvan perusteella voi päätellä lapsen olleen tekemässä jotain vaikeaa.
4. ”jos olisit” -leikki. Pyydä lapsia kuvittelemaan itseään eri tilanteisiin. Sen jälkeen anna heidän valita tietyistä varusteista sen minkä he ottaisivat. Esim. Jos olisit vesisateessa ottaisitko mieluummin sateenvarjon vai sadetakin
5. Leikkaa kuvia eri toiminnoista esim. mies korjaamassa autoa. Kysy seuraavat kysymykset ja keskustele vastauksista
Mikä on ongelma tai mitä on tapahtumassa?
Mitä pitäisi tehdä?
Mitä luulet tapahtuvan?
Luuletko sen auttavan ongelmaan?
Opeta lapsia kyselemään näitä samoja kysymyksiä kohdatessaan ongelmia työskentelyssään. Rohkaise sanomaan kysymyksiä ääneen. Pyydä sulkemaan silmät ja ajattelemaan kysymystä ja vastaamaan kysymykseen ääneen.
JOS LAPSELLA ON VAIKEUKSIA….
… ALKAA TOIMINTA
| Kun elämänhaasteena on AD(H)D | 