Mitä on ADD


Huomasin että linkki ADD- lehtiseen ei toiminut ja päivitin sen nyt toimivaksi.

https://paivitasala.wordpress.com/mita-adhd-on/mika-on-add/

 

 

Mainokset

Osallistu tutkimukseen!


 

Hei!
Haluaisitko olla mukana kehittämässä ADHD henkilöille suunnattuja matkailupalveluja? Olen palveluliiketoiminnan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija. Suuntautumisvaihtoehtoni on matkailu. Teen opinnäytetyötä esteettömästä lentomatkailusta ADHD henkilöiden näkökulmasta.

Etsin tutkimustani varten aikuisia ADHD henkilöitä. Toivon, että sinulla on jokin tuntuma lentomatkailuun ja mielellään omakohtaista kokemusta. Tarkoituksenani on haastatella sinua lentomatkailun palveluihin liittyen. Haastattelutilanne on luonteeltaan vapaamuotoinen keskustelu, kestoltaan noin 1h. Haastattelut käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti.

Otathan rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin haastattelun ajasta ja paikasta.

Kiitos yhteistyöstä.

Ystävällisin terveisin, Jaana Morris
jaanamorris@hotmail.com

Trauma ja ADHD


Kävin luennolla  Lapsuuden traumat aikuisen voimavaraksi (Sanna Laine) josta sitten heräsi ajatus jatkaa tätä trauma-asiaa, vaikka siitä parissa paikassa blogissa onkin jo.

Ihmisen sisällä on joukko vartiomiehiä, jotka valpastuvat taisteluasemiin, kun joku lähestyy hänen sisäisiä muurejaan. Muurit on rakennettu suojelemaan haavoittuneita ja hauraita alueita. Kun huomaa reagoineensa johonkin asiaan yllättävän voimakkaasti, tunnistaa vartiomiehensä valpastumisen. Tälläisessa tilanteessa voi selittää vimmatusti, loukata töksäyttämällä tai kiivastua yli äyräittensä. Syyttely, vaatiminen, painostaminen, tai ylimielinen pisteliäisyys on monelle tuttuja suojautumiskeinoja.

Kiintymyssuhdetrauma

– vauvan ensimmäisen vuosien aikana
– aikuisen tehtävä on luoda turvallisuuden tunnetta ja opettaa rauhoittumaan
– hylätyksitulemisen tunne
– tunteiden laiminlyönti

  • tunteeton, eleetön hoito aiheuttaa lapsen stressreaktion (youtube: stillface)

(kiintymyssuhdehäiriö -> lapsen levottomuus-> vaikeus rauhoittua ja keskittyä)

Normaali ihminen kun elää:
ihminen on yhtenäinen kokonaisuus. kokee tunteet suhteet, tunteet normaaleissa mittasuhteissa. kaikki tunteet on kehoreaktioita:

tunteiden_kehollisuus

Eri tunteiden yhteydessä koetut muutokset kehon tuntemuksissa.

Kuvassa on esitetty sekä perusemootioihin (ylärivi) että sosiaalisiin tunteisiin (alarivi) liittyviä kehon tuntemuksia. Lämpimillä väreillä (punaisesta keltaiseen) on merkitty kehon alueet, joissa tutkittavat kokivat lisääntynyttä aktiivisuutta, ja kylmillä väreillä (sinisävyiset värit) ne alueet, joissa koettiin vähentynyttä aktiivisuutta.

(lähde:http://www.uta.fi/ajankohtaista/tutkimusuutiset/ilmoitus.html?id=91013moitus.html?id=71289)

Traumat tallentuvat muistin ei-kielelliselle puolelle

Uusien aivotutkimusten mukaan traumat tallentuvat oikeaan aivopuoliskoon, muistin ei-kielelliselle puolelle, implisiittiseen muistiin . Traumaattiset kokemukset eivät siirry pitkäkestoiseen ja eksplisiittiseen muistiin, jossa ovat sanat ja ymmärrys merkityksistä – kuten tavalliset muistot.

Tämä johtuu heikentyneestä hippocampuksen toiminnasta. Lisäksi on havaittu, että aivoissa on yhteys poikki vasemmalle aivopuoliskolle ja erityisesti Brocan puhetta tuottavaan alueeseen. Sen sijaan amygdalan toiminta on kiihtynyttä. (http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/)

Kun tunteet ovat liian kamalia , ihmine “leikkaa” ne itsestään pois ja työntää piiloon. Pahimmillaan kaikki tunteet on leikattu pois. ihminen on kuin robotti.
Tuunteet koteloituu, kun niitä ei salli ja kun ne on ”poistettu”, puhutaan näennäisesmti arjessa toimivasta minästä: arkiminä. (Mutta kuitenkin ne suojelee, kun se viisas suojamekanismi on läsnä.)

arjessa näennäisesti toimiva minä

Kuva kuvaa  omia ”palleroitani” jotka olen tunnistanut siis psykoterapiassa. Keskellä on arjessa näennäisesti  toimiva minä, joka siis olen 90% ajasta. Jonkun lauksaistessa traumamuiston (haju, ääni, äänensävy, musiikki jne) nosta yhden, no, jos esimerkiksi nousee minulla toi itku, nostaa se vihan, koska en sietänyt itkevää minääni. näin saattoi siis eri ”tunteet” nostaa toisiaan. Yleensä siis siinä tilanteessa olin Päivi 5…13 v enkä suinkaan Päivi 38v.

Osan olen tunnistanut,  osa on torjuttu edelleen, jota toi musta viiva kuvaa, ja yksi on painettu erilleen muista, jonka ehkä tiedän olevan olemassa, mutta en sitä tunnista. en myönnä olemassaoloa. se siis on vielä työn alla.

Arjessa näennäisesti toimiva minä
on siis se, joka hoitaa ne rutiinit ja muut, vaikka ehkä trauma voi olla päällä.

Ajatellaan vaikka tilannetta jossa pieni , hylätty lapsi itkee, sille huudetaan ja raivotaan, se ei suinkaan lopeta sitä vaan yltyy, tässä vahän sama kiertokulku noitten asioiden kanssa.

Ylivireystilassa tuntuu, että olen talon kokoinen eikä kukaan pärjää mulle ja jyrään kaikki.

Kun jokin asia arjessa herättää tunteen, se tulvahtaa päälle ylisuurena ja “valtaa” arjessa selviävän normaalin osan. Voi aiheuttaa muistikatkoksia, ylisuuria reaktioita, ajattelemattomuutta/impulsiivisuutta, käytöksen muuttumista- tämmösen tunteen vallassa ihminen voi tehdä mitä vaan. ..

Ylisukupolvinen trauma

  1. sukupolvi kokee sotatrauman (esim)
  2. Sukupolvi kokee perheväkivallan trauman
  3. sukupolvi kokee laiminlyöntitrauman

Trauman siirtymiseen vaikuttavat:
– mitä traumaattisia kokemuksia vanhempi on kokenut ja mitenne on käsitelty

-lapsen henk koht piirteet

-lapsen ja perheen sos. verkosto

Trauma voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle monella eri tapaa

Biologiset tekijät:
traumakokemukset vaikuttavat hormooneimihmme geeneihimme ja aivojen toimintaan

– eläinkokeilla on todettu että näitä muutoksiä näkytt vielä seuraavallakin sukuplvella

  • raskauden aikainen stressi altistaa vauvan adrenaniinille joka altistaa vauvan stressille myös myöhemmin
  • trauma vaikuttaa vuorovaikutukseemme joka vaikuttaa lapseen

Traumaoireilun aikaansaama kaltoinkohtelu:
– Lapsen tunteet, käytös, tai jonkun ulkoinen piirre toimii traumamuistuttajana ja herättää vanhemalla traumareaktion

-> vanhempi puolustautuu oletettua uhkaa vastaan:

-käyttämällä väkivaltaa; huutamalla

-turruttamalla tunteensa, poistumalla, poissaoleva, etäisisyys

Tottuminen

-turtuminen, sokeutuminen , silmien sulkeminen, kyvyttömyyttä myöntää , vastustaminen

  • kaltoinkohtelu on normalisoitunut. vanhempi ei tunnista kaltoinkohtelua tai ei halua myöntää sitä.
  • – eikä osaa suojata tai turvata lasta-> lapsi alitistuu kaltoinkohtelulle

-emotionaalinen laiminlyönti ja vaaralle altistaminen

 

Trauma lapsen käytöksessä

-krooninen ylivire- levottomuus , ahdistus, käytöshäiriöt

-sisäänpäinkääntyneisyys, syrjään jääminen

-nukkumisen ongelmat, yliherkkyys, säpsähtely

-traumaa toistavat leikit

– väitetään myös että joskus lapsi tai nuori voi yllättäen alkaa oireilla saman ikäisenä kuin tämän vanhempi on kokenut jotakin traumaattista

(onko kyseessä lapsen kyky tehdä aliitajuista tulkintoja vanhemmastaan ja vanhemman alitajuisesta trauman siirrosta (lapsen ikä traumamuistuttajana)

 

Traumatisoituneen vanhemman kokemus kun lapsi oireilee

VANHEMMAN vaikeat , TRAUMAPERÄISET tunteet:
-häpeä , kun lapsi tekee jotain niin kamala

pettymys omiin taitoihin vanhempana, lisää häpeää ja syyllisyyttä

viha/katkeruus kaikkia ja koko tilannetta kohtaan

-välttely

Joustava mieli–  työkirja   voi auttaa näissä asioissa. Ja aina tietysti ammattiauttajat.

Kirjallisuutta

  1. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2009;125(16):1759-60
  2. Kumpulainen K. Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis-behavioraalinen terapia. Suom Lääkäril 2004;15-16:1653-8

Valtakunnalliset neuropsykiatriset talvipäivät Oulussa 17.–18.3.2016


 

PERJANTAI 18.3 8:30 – 10:00

KUN KYSEESSÄ ON ADHD JA TRAUMA Kokemuskouluttaja Päivi Tasala

screenshot.806screenshot.807Talvipäivät-2016-esite (1)

| lauri.lehtiaho on WordPress.com


Hyvää juttuu ajanhallinnasta ja tahdonvoimasta. Luennoilla puhun monesti siitä, että sitä tahdonvoimaa on aamulla mukillinen, jokainen päätös tehdä jotain kuluttaa siitä x määrän. Jos keskeytät epämiellyttävän, pakko-tehdä- asian. vaikkapa että  ” käympä äkkii fb:ssä” tai vastaat puhelimeen, joudut keräämään saman määrän tahdonvoimaa samaan asiaan. Tästä syystä sitkeesti teen loppuun pyykkien viikkauksen tai jonku varttinrykäsyn. Siitä syystä , että mun tahdonvoimakuppi on kohta tyhjä. J a se täyttyy vasta yön aikana uudelleen.

Pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Moniajon käsite on osoittautunut useassa tieteellisessä tutkimuksessa ongelmalliseksi; se ei olekaan niin tehokasta kuin on uskottu ja ylimääräisiä resursseja kuluu tehtävien mielessä pitämiseen ja huomiokyvyn siirtämiseen tehtävästä toiseen.

Useamman tehtävän pallottelu päällekkäin alentaa huomattavasti suoriutumistasi kaikissa niistä. Opettele keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja anna sille täysi huomiosi.

Siirry muihin tehtäviin sitten kun yksi on valmis. Näin säästät energiaa useamman tehtävän pallottelusta siihen, että todellisuudessa konkreettisesti hoidat yhden niistä.Jätä tarpeelliset mutta ei-oleelliset asiat toistaiseksi huomiotta, äläkä yritä tehdä kaikkea heti. Yritykset kaiken hoitamiseen nyt ja heti haaskaavat usein turhaan rajallisia voimavaroja.

Pyri saattamaan tehtäväsi loppuun. Keskeneräiset tehtävät sitovat energiaa, joten rajoita sitä kuinka monta tehtävää olet valmis pitämään avoinna. Jos tunnet hukkuvasi tehtävien alle pyri tekemään joitain niistä nopeasti loppuun, tai jätä toisia tietoisesti täysin tekemättä. Ole valmis rohkeasti hylkäämään tehtäviä joihin sinulla ole aikaa.

Lähde: | lauri.lehtiaho on WordPress.com

Elämää ADHD:n kanssa -kirja


Elämää ADHD:n kanssa kirjan tilauslistaa päivitetään, eli vielä ehtii tähän listaan mukaan. Ennakkotilaajat saavat kirjan jouluksi tarjoushintaan.

Hinta 20€ postikuluineen. Kirja koostuu ADHD-oireisten ja läheisten kertomuksista. Mikäli haluat kirjan, ilmoita yhteystietosi viikon 45 aikana osoitteeseen info@vaasanadhd.com.

http://www.vaasanadhd.com/?Ajankohtaista:ADHD_kirja

Vertaistukiprojekti vapautuneille vangeille


Ystäväni  oli  Kriminaalihuollon tukisäätiössä adhd verkkokäsikirjan arviointiraadissa ja toi esille vertaistuen merkitystä:
”esille nousi ajatus että verkkokäsikirjan tekijöille voisi vinkata vertaista joka vapautunut vanki ja joka ehkä haluaisi mukaan projektiin.”
Satutko tuntemaan jonkun/jotain vertaisia joka saattaisi olla kiinnostunut moisesta vapaaehtoispestistä? Projektille on siis tullut tarve kun vapautuvilla vangeilla joilla adhd oireilua, ei ole kohdennettua tietoa/vertaistukea miten hakeutua tutkimuksiin, tuli myös idea että täsmävertaistukikin voisi olla hyvä idea:
Vapautuneet joilla dg/prosessi kesken jotka kenties haluaisi tarjota tietoa/vertaistukea vapautuville? Vaikka perustaisivat jonkun oman fb ryhmän tai haluaisivat tarjota live-vertaistukea?
Hanna, joka siis vetää vankilassa tukiryhmiä ja joka jatkaa ton verkkokäsikirjan tekoa, olisi tosi iloinen jos saisi jonkun vapautuneen vertaisen ottamaan yhteyttä häneen. Jos tunnet vaikka vapautuneita niin voitko heittää heille tietoa projektista ja antaa Hannan ytheystiedot jos itse ottavat yhteyttä suoraan Hannaan?
hanna.maki-tuuri(at)krits.fi