Tunnekuohuja


”Miten pääsisit irti mielessä pyörivistä ajatuksista, jotka eivät yrittämisestä huolimatta tahdo irrota? Tai tunteista, jotka häiritsevät jokapäiväistä toimintaa, niin ettei pysty nauttimaan elämästä?
olet tunnekoukussa ja ajatuslukossa, eivätkä solmut aukea tavallisella tahtomisella ja järkeilyllä.
Et ole yksin.
Näyttää siltä, että elämme keskellä varsinaista tunnekoukkujen epidemiaa.”

  • Tunne ei tapa
  • Tunteet ovat minussa.
  • Tunteet eivät ole Minä.
  • Tunteet liikkuvat ja tahtovat liikkua.
  • Tunteet jäävät meihin koukkuun, jos pidämme niistä kiinni.
  • Meillä on aina mahdollisuus valita, mitä teemme tunteilla.Tunnekoukkuja irrottamalla vältät väsymisen ja edistät terveyttäsi.

Tunnekoukut ovat sitä, kun tunteet ja ajatukset jäävät päälle. Levy jää soimaan, kelaat asioita aivan turhaan. Tunteet ja emootiot ovat tilapäisiä ja menevät ohi. Aggressio kestää 15 – 30 sekuntia. Hetken kun hengittelee, niin se menee ohi.

Tonyn kommentit:

Liian usein olemme orjia, tunteidemme ja ajatustemme vankeja. Toistamme ajatuskulkuja ja tunnekuvioita, jotka vievät energiaa mutta eivät johda mihinkään rakentavaan toimintaan. Kirjassa on paljon käytännön harjoituksia, joiden avulla oppii erottamaan tunteet ja emootiot toisistaan, ymmärtämään mm. pelon, vihan ja masennuksen viestejä sekä huomaamaan läsnäolon parantavan merkityksen.

Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä

Ikävää tunnetta ei kannata torjua. Torjutko hankalan tunteen? Ydintunne kannattaa ottaa vastaan, koska sen torjunnasta syntyvät johdannaistunteet vasta kinkkisiä ovatkin.

Moni haluaa päästä niin nopeasti eroon vihasta, pelosta, syyllisyydestä ja häpeästä, ettei huomaa kuunnella niiden tärkeää viestiä.

Psykologiassa puhutaan ydin- ja johdannaistunteista. Esimerkiksi häpeä voi olla ydintunne, mutta jos alan hävetä häpeämistäni, häpeämisen häpeämisestä tulee johdannaistunne. Jos en ota ydintunteen antamaa viestiä vastaan vaan alan suojautua, johdannaistunteista kasautuu ydintunteen ympärille sellainen spagetti, että lopulta on mahdotonta sanoa, miltä tuntuu vai tuntuuko miltään.

Myös puutarha voi olla hyödyllinen rinnastus. Mukavat tunteet ovat kuin koriste- tai hyötykasveja, ikävät tunteet rikkaruohoja, ohdakkeita ja polttavia nokkosia. Niinpä niitä yritetään ankarasti myrkyttää, mutta myrkytyksestä tai tallaamisesta ne vain riehaantuvat. Paras tapa selviytyä ikävistä tunteista on ottaa niistä kunnon ote, nostaa ne pois juurineen ja jättää aurinkoon kuivumaan.

 

Syyllisyys viestii oman rajan ylityksestä

Minuuden voi kuvitella tontiksi, jota ympäröi sähköaita. Aidan sisäpuoliset teot eivät herätä ikäviä tunteita, mutta ulosmeno tuottaa syyllisyyttä.

Esimerkiksi jos katsot olevasi uskollista sorttia, puolison ”pettäminen” unessa voi aiheuttaa ankaraa syyllisyyttä, vaikkei todellisuudessa ole tapahtunut mitään. Toisaalta jos katsot olevasi villi ja vapaa, puolisolta salattu seksisuhde ei pistele omaatuntoa.

Syyllisyyden sähköaita muovautuu lapsuudenkodissa tai koulussa. Tiukka kasvatus kutistaa liikkumatilaa. Jos rahan ”tuhlaaminen” kohtuulliseen itsensä hemmotteluun aiheuttaa syyllisyyttä, kannattaa tutkailla arvojaan. Ehkä on aika siirtää sähköaidan tolppaa etäämmäs.

Aluksi omantunnon sähköaita jakaa ilkeitä iskuja, mutta jaksat ottaa ne vastaan, kun tiedät niiden merkitsevän etenemistä parempaan suuntaan.

Viha varoittaa arvon loukkaamisesta

Vihan leimahdus varoittaa, että joku toinen on rikkonut sinulle tärkeitä arvoja tai on tunkeutumassa kutsumatta tontillesi. Tabut ja pyhät arvot ovat niin itsestään selviä, että niiden olemassaolon tunnistaa vasta vihan syttyessä.

Viha on kuin auton öljyvalo. Jos se syttyy, varoituksesta kannattaa ottaa vaari.

 

Pelko syntyy tärkeän epävarmuudesta

Pelko viestii pelon kohteen elintärkeydestä. Saatat niin voimakkaasti pelätä saavasi pakit mielitietyltä, opinahjosta tai työpaikasta, ettet halua edes yrittää lähestymistä. Näin tulet veikanneeksi kuollutta hevosta, vaikka tiedät, että vain elävää veikkaamalla voi voittaa

Tunteet ilmiönä ja kokemuksena

Tunteet eli emootiot on määritelty muun muassa kaikenlaisiksi mielenliikkeiksi ja niihin kuuluviksi psykologisiksi ja biologisiksi tiloiksi. Sosiaalisen ulottuvuuden tunteet saavat ihmisten ollessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin ulkopuolisten henkilöiden on mahdollista tulkita muiden tunteita esimerkiksi kasvojen ilmeiden ja kehonkielen perusteella.

Tunteet liittyvät tätä kautta erottamattomasti mieltämämme ihmisen kokonaiskuvan kaikille eri alueille, eli fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle alueelle.  Alunperin tunteet olivat laukaisijoita erilaiseen toimintaan. Tämä on Golemanin mukaan selvästi havaittavissa tunteiden fysiologista luonnetta tarkasteltaessa.

Suuttuminen aiheuttaa lihasten valmiustilan puolustautumista varten, onnellisuus lisää huolten tunnetta poistavan hormonin määrää aivotoiminnassa ja pelko valmistaa ihmisen pakenemaan. Kaikki tämä on osa aivojen mantelitumakkeen ja siihen liittyvän limbisen järjestelmän alkukantaista toimintaa.

Myös puhtaasti fyysiset aistikokemukset ovat osaltaan tunteiden värittämiä, sillä negatiiviset tai positiiviset aistikokemukset vaikuttavat toimintaamme tulevaisuudessa. Näin syntyvät kokemukset esimerkiksi lempiruuasta tai – musiikista.

Psykologisesti tunteet ovat hyvin hankalasti sanallistettavissa moniselitteisyytensä ja ristiriitaisuutensa eli ambivalenssinsa vuoksi. Tunteille on kuitenkin ominaista selkeä objekti, johon ne kohdentuvat. Ne ilmaisevat tiedon rinnalla ihmisen käsitystä maailmasta, ja näin osaltaan toimivat osana psykologista todellisuuteen orientoitumista. Tunteet ilmentävät siis merkityksiä kokijan elämässä.

Tunteen kokijan maailmankuvan lisäksi myös henkilön minäkäsityksellä ja tapahtuman herättämillä muistoilla on tärkeä rooli tilanteen tulkinnassa ja tunteiden synnyssä.

Ensisijaiset tunteet ovat osa ihmisen neurofysiologista perustaa ja ovat olemassa syntymästä asti. Näitä tunteita ovat yksinkertaisimmat perustunteet eli

  • pelko
  • viha
  • suru
  • ilo
  • häpeä

Toissijaiset tunteet ovat tarkempia ja monisyisempiä kuin ensisijaiset tunteet, ja ovat selkeästi opittuja reaktioita ensisijaisiin tunteisiin. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi syyllisyys ja empaattisuus.

Kyseisiin tunteisiin liittyvät läheisesti niiden kokijan subjektiiviset kokemukset sekä mielikuvat. Välinetunteet ovat vahvasti kulttuurisia vaikutuksia sisältäviä tunteita, joilla pyritään vaikuttamaan muiden ihmisten toimintaan esimerkiksi vetoamalla toisten tunteisiin tai jopa manipuloimalla heitä. Webster-Strattonin  mukaan tunteiden kokeminen tapahtuu kolmella eri tasolla. Ensimmäinen perustason reaktio pitää sisällään neuropsykologiset ja puhtaasti biologiset reaktiot tilanteeseen; sykkeen nousemisen, verenpaineen muutoksen jne.

Toinen taso liittyy henkilön käytökseen eli siihen, miten ihminen käyttäytyy ilmaistessaan vallitsevaa tunnetilaansa.

Kolmas, eli kognitiivinen taso on kielellisen ilmaisun, tai tietoisen ajattelun taso liittyen siihen, millaisiksi käsitteiksi henkilö pukee kokemansa tunteet ja miten hän nimeää ne.

Tunnetaidot ja niiden harjoittaminen

Tunteiden hallinnan taso riippuu henkilön kehitysasteesta. Henkisesti terveen aikuisen oletetaan omaavan kyvyn tunnistaa tunteita sekä itsensä että muiden kohdalla, hallita välineet ymmärtää niiden alkuperää ja pystyvän tätä kautta vaikuttamaan tapaan ilmaista tunteensa ja käyttäytyä niitä hallitsevasti.

Lapsen tai henkisesti kehityshäiriöisen henkilön oikeanlaiset tunnetaidot voivat sisältää kaikessa yksinkertaisuudessaan mielihalujen hillitsemisen taitoa jonkun yhteisen tavoitteen tai päämärän hyväksi.

Toimivat ja monipuoliset tunteiden säätelykeinot tukevat hyvinvointia. Tunnetaidot ovat tunteiden hallintaa, käsittelykykyä sekä impulssien hallintaa. Ne sisältävät viidenlaisia ulottuvuuksia, jotka ovat:

  • tunteiden tunnistaminen
  • nimeäminen
  • arviointi
  • erottelu
  • säätely

Lyhyesti tunnetaidot tarkoittavat kykyä ymmärtää ja kanavoida tunteita hallitusti. Tämän vuoksi niiden jonkinasteinen hallinta on tärkeää jokapäiväisen vuorovaikutuksen ja erilaisista elämän murrosvaiheista selviytymisen kannalta.Tunnetaidot ovat sekä vaistomaisesti että tietoisesti käytettyjä taitoja ja erittäin oleellisia kaikenasteisen päätöksenteon kannalta.

Tunnetaitojen harjoittamisen lähtökohtina ovat itsehavainnointi sekä reflektointi. Tämä edellyttää mahdollisimman objektiivista ja rehellistä otetta tunteita ja kokemuksia tarkastellessa. Koska itseen liittyvien asioiden objektiivisesti tarkasteleminen on lähes mahdotonta, ulkoistamisen erilaiset keinot sekä erilaisten mittareiden luominen ovat tärkeitä.

Taitoja voidaan lähtötason taitojen mukaisesti lähteä tarkastelemaan nimeämisen yksinkertaiselta tasolta aina säätelyn ja syyseurauskuvioiden pohtimiseen ja hahmottamiseen.

 

(lähteet: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/parempi_kertarutina_kuin_ainainen_kitina

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65955/Lehti_Carita.pdf?sequence=1)

 

Mainokset

Mitä on ADD


Huomasin että linkki ADD- lehtiseen ei toiminut ja päivitin sen nyt toimivaksi.

https://paivitasala.wordpress.com/mita-adhd-on/mika-on-add/

 

 

Osallistu tutkimukseen!


 

Hei!
Haluaisitko olla mukana kehittämässä ADHD henkilöille suunnattuja matkailupalveluja? Olen palveluliiketoiminnan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija. Suuntautumisvaihtoehtoni on matkailu. Teen opinnäytetyötä esteettömästä lentomatkailusta ADHD henkilöiden näkökulmasta.

Etsin tutkimustani varten aikuisia ADHD henkilöitä. Toivon, että sinulla on jokin tuntuma lentomatkailuun ja mielellään omakohtaista kokemusta. Tarkoituksenani on haastatella sinua lentomatkailun palveluihin liittyen. Haastattelutilanne on luonteeltaan vapaamuotoinen keskustelu, kestoltaan noin 1h. Haastattelut käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti.

Otathan rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tarkemmin haastattelun ajasta ja paikasta.

Kiitos yhteistyöstä.

Ystävällisin terveisin, Jaana Morris
jaanamorris@hotmail.com

Trauma ja ADHD


Kävin luennolla  Lapsuuden traumat aikuisen voimavaraksi (Sanna Laine) josta sitten heräsi ajatus jatkaa tätä trauma-asiaa, vaikka siitä parissa paikassa blogissa onkin jo.

Ihmisen sisällä on joukko vartiomiehiä, jotka valpastuvat taisteluasemiin, kun joku lähestyy hänen sisäisiä muurejaan. Muurit on rakennettu suojelemaan haavoittuneita ja hauraita alueita. Kun huomaa reagoineensa johonkin asiaan yllättävän voimakkaasti, tunnistaa vartiomiehensä valpastumisen. Tälläisessa tilanteessa voi selittää vimmatusti, loukata töksäyttämällä tai kiivastua yli äyräittensä. Syyttely, vaatiminen, painostaminen, tai ylimielinen pisteliäisyys on monelle tuttuja suojautumiskeinoja.

Kiintymyssuhdetrauma

– vauvan ensimmäisen vuosien aikana
– aikuisen tehtävä on luoda turvallisuuden tunnetta ja opettaa rauhoittumaan
– hylätyksitulemisen tunne
– tunteiden laiminlyönti

  • tunteeton, eleetön hoito aiheuttaa lapsen stressreaktion (youtube: stillface)

(kiintymyssuhdehäiriö -> lapsen levottomuus-> vaikeus rauhoittua ja keskittyä)

Normaali ihminen kun elää:
ihminen on yhtenäinen kokonaisuus. kokee tunteet suhteet, tunteet normaaleissa mittasuhteissa. kaikki tunteet on kehoreaktioita:

tunteiden_kehollisuus

Eri tunteiden yhteydessä koetut muutokset kehon tuntemuksissa.

Kuvassa on esitetty sekä perusemootioihin (ylärivi) että sosiaalisiin tunteisiin (alarivi) liittyviä kehon tuntemuksia. Lämpimillä väreillä (punaisesta keltaiseen) on merkitty kehon alueet, joissa tutkittavat kokivat lisääntynyttä aktiivisuutta, ja kylmillä väreillä (sinisävyiset värit) ne alueet, joissa koettiin vähentynyttä aktiivisuutta.

(lähde:http://www.uta.fi/ajankohtaista/tutkimusuutiset/ilmoitus.html?id=91013moitus.html?id=71289)

Traumat tallentuvat muistin ei-kielelliselle puolelle

Uusien aivotutkimusten mukaan traumat tallentuvat oikeaan aivopuoliskoon, muistin ei-kielelliselle puolelle, implisiittiseen muistiin . Traumaattiset kokemukset eivät siirry pitkäkestoiseen ja eksplisiittiseen muistiin, jossa ovat sanat ja ymmärrys merkityksistä – kuten tavalliset muistot.

Tämä johtuu heikentyneestä hippocampuksen toiminnasta. Lisäksi on havaittu, että aivoissa on yhteys poikki vasemmalle aivopuoliskolle ja erityisesti Brocan puhetta tuottavaan alueeseen. Sen sijaan amygdalan toiminta on kiihtynyttä. (http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/)

Kun tunteet ovat liian kamalia , ihmine “leikkaa” ne itsestään pois ja työntää piiloon. Pahimmillaan kaikki tunteet on leikattu pois. ihminen on kuin robotti.
Tuunteet koteloituu, kun niitä ei salli ja kun ne on ”poistettu”, puhutaan näennäisesmti arjessa toimivasta minästä: arkiminä. (Mutta kuitenkin ne suojelee, kun se viisas suojamekanismi on läsnä.)

arjessa näennäisesti toimiva minä

Kuva kuvaa  omia ”palleroitani” jotka olen tunnistanut siis psykoterapiassa. Keskellä on arjessa näennäisesti  toimiva minä, joka siis olen 90% ajasta. Jonkun lauksaistessa traumamuiston (haju, ääni, äänensävy, musiikki jne) nosta yhden, no, jos esimerkiksi nousee minulla toi itku, nostaa se vihan, koska en sietänyt itkevää minääni. näin saattoi siis eri ”tunteet” nostaa toisiaan. Yleensä siis siinä tilanteessa olin Päivi 5…13 v enkä suinkaan Päivi 38v.

Osan olen tunnistanut,  osa on torjuttu edelleen, jota toi musta viiva kuvaa, ja yksi on painettu erilleen muista, jonka ehkä tiedän olevan olemassa, mutta en sitä tunnista. en myönnä olemassaoloa. se siis on vielä työn alla.

Arjessa näennäisesti toimiva minä
on siis se, joka hoitaa ne rutiinit ja muut, vaikka ehkä trauma voi olla päällä.

Ajatellaan vaikka tilannetta jossa pieni , hylätty lapsi itkee, sille huudetaan ja raivotaan, se ei suinkaan lopeta sitä vaan yltyy, tässä vahän sama kiertokulku noitten asioiden kanssa.

Ylivireystilassa tuntuu, että olen talon kokoinen eikä kukaan pärjää mulle ja jyrään kaikki.

Kun jokin asia arjessa herättää tunteen, se tulvahtaa päälle ylisuurena ja “valtaa” arjessa selviävän normaalin osan. Voi aiheuttaa muistikatkoksia, ylisuuria reaktioita, ajattelemattomuutta/impulsiivisuutta, käytöksen muuttumista- tämmösen tunteen vallassa ihminen voi tehdä mitä vaan. ..

Ylisukupolvinen trauma

  1. sukupolvi kokee sotatrauman (esim)
  2. Sukupolvi kokee perheväkivallan trauman
  3. sukupolvi kokee laiminlyöntitrauman

Trauman siirtymiseen vaikuttavat:
– mitä traumaattisia kokemuksia vanhempi on kokenut ja mitenne on käsitelty

-lapsen henk koht piirteet

-lapsen ja perheen sos. verkosto

Trauma voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle monella eri tapaa

Biologiset tekijät:
traumakokemukset vaikuttavat hormooneimihmme geeneihimme ja aivojen toimintaan

– eläinkokeilla on todettu että näitä muutoksiä näkytt vielä seuraavallakin sukuplvella

  • raskauden aikainen stressi altistaa vauvan adrenaniinille joka altistaa vauvan stressille myös myöhemmin
  • trauma vaikuttaa vuorovaikutukseemme joka vaikuttaa lapseen

Traumaoireilun aikaansaama kaltoinkohtelu:
– Lapsen tunteet, käytös, tai jonkun ulkoinen piirre toimii traumamuistuttajana ja herättää vanhemalla traumareaktion

-> vanhempi puolustautuu oletettua uhkaa vastaan:

-käyttämällä väkivaltaa; huutamalla

-turruttamalla tunteensa, poistumalla, poissaoleva, etäisisyys

Tottuminen

-turtuminen, sokeutuminen , silmien sulkeminen, kyvyttömyyttä myöntää , vastustaminen

  • kaltoinkohtelu on normalisoitunut. vanhempi ei tunnista kaltoinkohtelua tai ei halua myöntää sitä.
  • – eikä osaa suojata tai turvata lasta-> lapsi alitistuu kaltoinkohtelulle

-emotionaalinen laiminlyönti ja vaaralle altistaminen

 

Trauma lapsen käytöksessä

-krooninen ylivire- levottomuus , ahdistus, käytöshäiriöt

-sisäänpäinkääntyneisyys, syrjään jääminen

-nukkumisen ongelmat, yliherkkyys, säpsähtely

-traumaa toistavat leikit

– väitetään myös että joskus lapsi tai nuori voi yllättäen alkaa oireilla saman ikäisenä kuin tämän vanhempi on kokenut jotakin traumaattista

(onko kyseessä lapsen kyky tehdä aliitajuista tulkintoja vanhemmastaan ja vanhemman alitajuisesta trauman siirrosta (lapsen ikä traumamuistuttajana)

 

Traumatisoituneen vanhemman kokemus kun lapsi oireilee

VANHEMMAN vaikeat , TRAUMAPERÄISET tunteet:
-häpeä , kun lapsi tekee jotain niin kamala

pettymys omiin taitoihin vanhempana, lisää häpeää ja syyllisyyttä

viha/katkeruus kaikkia ja koko tilannetta kohtaan

-välttely

Joustava mieli–  työkirja   voi auttaa näissä asioissa. Ja aina tietysti ammattiauttajat.

Kirjallisuutta

  1. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2009;125(16):1759-60
  2. Kumpulainen K. Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis-behavioraalinen terapia. Suom Lääkäril 2004;15-16:1653-8

Valtakunnalliset neuropsykiatriset talvipäivät Oulussa 17.–18.3.2016


 

PERJANTAI 18.3 8:30 – 10:00

KUN KYSEESSÄ ON ADHD JA TRAUMA Kokemuskouluttaja Päivi Tasala

screenshot.806screenshot.807Talvipäivät-2016-esite (1)

| lauri.lehtiaho on WordPress.com


Hyvää juttuu ajanhallinnasta ja tahdonvoimasta. Luennoilla puhun monesti siitä, että sitä tahdonvoimaa on aamulla mukillinen, jokainen päätös tehdä jotain kuluttaa siitä x määrän. Jos keskeytät epämiellyttävän, pakko-tehdä- asian. vaikkapa että  ” käympä äkkii fb:ssä” tai vastaat puhelimeen, joudut keräämään saman määrän tahdonvoimaa samaan asiaan. Tästä syystä sitkeesti teen loppuun pyykkien viikkauksen tai jonku varttinrykäsyn. Siitä syystä , että mun tahdonvoimakuppi on kohta tyhjä. J a se täyttyy vasta yön aikana uudelleen.

Pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Moniajon käsite on osoittautunut useassa tieteellisessä tutkimuksessa ongelmalliseksi; se ei olekaan niin tehokasta kuin on uskottu ja ylimääräisiä resursseja kuluu tehtävien mielessä pitämiseen ja huomiokyvyn siirtämiseen tehtävästä toiseen.

Useamman tehtävän pallottelu päällekkäin alentaa huomattavasti suoriutumistasi kaikissa niistä. Opettele keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja anna sille täysi huomiosi.

Siirry muihin tehtäviin sitten kun yksi on valmis. Näin säästät energiaa useamman tehtävän pallottelusta siihen, että todellisuudessa konkreettisesti hoidat yhden niistä.Jätä tarpeelliset mutta ei-oleelliset asiat toistaiseksi huomiotta, äläkä yritä tehdä kaikkea heti. Yritykset kaiken hoitamiseen nyt ja heti haaskaavat usein turhaan rajallisia voimavaroja.

Pyri saattamaan tehtäväsi loppuun. Keskeneräiset tehtävät sitovat energiaa, joten rajoita sitä kuinka monta tehtävää olet valmis pitämään avoinna. Jos tunnet hukkuvasi tehtävien alle pyri tekemään joitain niistä nopeasti loppuun, tai jätä toisia tietoisesti täysin tekemättä. Ole valmis rohkeasti hylkäämään tehtäviä joihin sinulla ole aikaa.

Lähde: | lauri.lehtiaho on WordPress.com

Elämää ADHD:n kanssa -kirja


Elämää ADHD:n kanssa kirjan tilauslistaa päivitetään, eli vielä ehtii tähän listaan mukaan. Ennakkotilaajat saavat kirjan jouluksi tarjoushintaan.

Hinta 20€ postikuluineen. Kirja koostuu ADHD-oireisten ja läheisten kertomuksista. Mikäli haluat kirjan, ilmoita yhteystietosi viikon 45 aikana osoitteeseen info@vaasanadhd.com.

http://www.vaasanadhd.com/?Ajankohtaista:ADHD_kirja