Kommunikaation vaikeus.

Taas kaatui yksi parisuhde kommunikaatioon. Tai sen puutteeseen… tai ehkä enemmänkin kuulluksi tulemisen vaikeuteen..

Miten vaikeaa se onkaan sanoa mitä tarkoittaa tai tarkoittaa sitä mitä sanoo. Mun mielestä esim whatsapissa ei saisi käydä muuta keskustelua kuin mitä tuodaan kaupasta tai muuta arkipäiväistä. Kirjoitetusta viestinnästä kun puuttuu 70%, non-verbaalista. (kuva, ääni, äänenpaino, eleet) . Tai se, että me neurokirjolliset emme välttämättä lue rivien väleistä piilomerkityksiä. Jos itse sanon kaverille ”vitsi, kun ei ole rahaa”, se tarkoittaa juuri sitä. Siinä ei ole piilomerkitystä että hänen pitäisi lainata sitä. Jos tarvin lainaksi rahaa, pyydän sitä. Se on lähinnä vaan huomiointia. Mutta kuinka moni kuitenkin sitten tarkoittaa muuta kuin sanoo. Ja ennenkaikkea miksi. Eräs ex laittoi viestin ”olen tallissa” (mun autotallissa siis) ja luin viestin informatiivisena, johon vastasin peukku ylöspäin-emojilla. Ajatuksena että ole vaan, kiva kun ilmoitit. Kuitenkin hänen viestinsä olisi pitänyt osata lukea ” olen täällä odotamassa sua, haluan jutella”

Miten h*lvetissä väännän tallissa olemisen tahtotilaan jutella suhteen tilasta??

Olenko tosiaan ainoa mustavalkoisesti ajatteleva/lukeva ihminen? Usein sanonkin, että luen sanoja, en ajatuksia. Jotenkin mulle se on oikeasti helpoin tapa koska saan päivittäin paljon viestejä. Ja luen tosiaan ihan niinkuin viestiin on kirjoitettu ja kirjoitan juuri niinkin sanon, ilman mitään tulkinnanvaraa rivienväleissä. Ja aina sanonut että ne pitää lukea niin. Jotenkin olen ajatellut että se on just mulle helppoin tapa kommunikoida. Ei tarvitse arpoa tarkoittaako toinen sitä vai tätä ja onkohan tässä joku muu ajatus taustalla, mitenköhän tämän tulkitsisin. Toinen mitä huomaan suhteissa olevan yleistä viestinnässä, on olettaminen. ”luulin että…. ajattelin ettet….” Miksei toisen mielipidettä/tahtotilaa voi kysyä jos siitä on epävarma. Josta pääsenkin siihen joka on viimeaikoina hämmästyttänyt ja ärsyttänyt aivan äärimmäisen paljon:

Kuuntelu

Kuulluksi tuleminen

Kuuleminen

Mielestäni kuunteleminen ja kuuleminen on vähän eri asioita, vivahde-erolla. Jostain syystä olen itsekin olettanut, että (parisuhteessa) toinen kuuntelee/kuulee mun asiani samoin kun minä hänen.

Ei.

Edellisessä suhteessa nousi muutaman kuukauden jälkeen esille se, etten tule kuulluksi. Esimerkiksi näin:

– V*tu ku nenää kutittaa, mutten ny voi raapia , kun olen juuri meikannut.

Kumppani äännähtää jotain epämääräistä, jolloin kysyin : ” Mitä kuulit minun sanovan”
-?? mitä, mitenniin??? tämä sanoo ihmeissään. Sanoin, että toista nyt vaan …

-Sua v*tuttaa kun sulla on meikkiä

Siinä sitten oli todella WTF-moment. Miten ihmeessä, ainakin 70% mitä sanon, voi mennä ohi. Ja siinäpä aloin sitten miettimään, että montakohan kuukautta olen luullut tulleeni kuulluksi, mutten ole. Juurikin siitä syystä, että olen olettanut ihmisten osaavan kuunnella. Kuitenkin ihmisen perustarve on nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Herää ajatuksia, miksi just mun asia ei ole tärkeä. Mikä on tärkeämpää kumppanille kuin esim sillähetkellä puhumani parisuhdeasia, jota paatoksella toimittanut varttitunnin, joka kuitenkin on ollut sama kuin tuuleen huutaisi. Miksi enää ylipäätään edes puhuisin mitään. Milllainen suhde toimii ilman puhetta. Ja sama ilmiö siellä whatsapissa. Tulin ohitetuksi moneen kertaan. kysyin jotain, vastaus oli aivan muuta asiaa. Toinen lupasi opetella , muuttua. Miten opetellaan kuulemaan kirjoitettuja sanoja.

Suomen kuvalehdessä oli taannoin artikkeli siitä, että miten lukeminen kartuttaa sanavarastoa. (verrokkina lapset jotka lukevat saattavat omata n. 70 000 sanana sanavaraston, kun taas ne, jotka eivät lue, omaavat n. 15 000 sanan varaston. Toisaalta ajattelisin, että vaikka tv:n katsominen saattaisi ajaa samaa asiaa, noin niinkun sanavaraston kasvamisen myötä. Kuitenkaan kumppanillani ei ollut tapana lukea, ei kuulemma lukevaa sorttia. Mietin sitä taas sitten uskomuksien kautta. Jos uskottelee itselleen olevan jonkinlainen ja siitä syystä asia x ei onnistu. Omaan kirjainyhdistelmään kuuluu mm lukihäiriö liitännäisenä, ja minäkin luen. (Mieluummin kuuntelen) Kyse taitaa olla enemmän ehkä kiinni kiinnostuksesta, halusta kehittää/sivistää itseään. Kysyin kuitenkin, että miten sitten pystyy lukemaan niitä wa viestejä. (Lupasi että käymme yhden tärkeän parisuhdetekstin läpi yhdessä, aukeamalla oli keskimäärin 200 sanaa ja se oli ylitsepääsemättömän vaikeaa, joten jäi käymättä läpi). Seuraava syy oli sitten sanat. Hän ei kuulemma ole puhujasorttia, ei tule sanoja, ei ole mielikuvitusta niihin. Silloin toki piti kysyä, että onko hänen mielestään kaikki mitä suustani tulee ulos, mielikuvituksen tuotetta? Jos ei puhu, ei kuuntele, ei ajattele, miten voi suhteet toimia? Vai onko kyse siitä , että jostain syystä ei uskalleta sanoa mitä tarkoitetaan. Pelko ohjaa ihmisen käytöstä. Ja lopulta toteuttaa itsensä.

Mä en vaan tajua. Eikö kuuntelu/kuuleminen pitäisi olla taito joka kaikilla on. Miten voi sitten olla kaverisuhteita jos koskaan ei kuuntelisi toista, paasaisi vaan omaa asiaa. viisveisaten toisen mielipiteistä tai kommentoinnista. Jos ihminen reflektoi puheeseen, mä ainakin jään käsitykseen että olen tullut kuulluksi. Monesti tässä suhteessa törmäsin siihen että en muka ole tätä asiaa sanonut/kirjoittanut. Sitten näitä viestejä kaivaessani, jotta voin todentaa että olen, kuitataan se sillä että ei muista. Teistä en tiedä, mutta mä haluan niin kaveri- Kuin parisuhteessa puhua, analysoida ja kommunikoida monella tasolla. Mutta muutoin mä en vaan tajua.

En vaan tajua.

P

Adhd+cfs ja aminohapot

Mulla ku toi cfs o suurempi haitta ku adhd nykyää, aloin syömään aminohappokapseleita, tai söisimmä vaikka käpyjä jos auttais. Mut siivosin koko kämpän parveketta myöde viikos, pesin kaikki pyykit ja viikkasinki ne, vaihoin vähä mattoja jne.

Mä oon havainnut, että pitkään mf +lääkkeitä syöneet kärsii samoista oireista. (2009-2015 muistaakseni ite söin concertaa 27+18mg)

Muutaman tiiän joka mun jälkeen on dg saanu. Ite sin unipolilla nukkumisen jälkeen 2014.

”Haluat laadukkaan aminohappolisän jossa on BCAA:ta, glutamiinia, arginiinia, välttämättömiä aminohappoja (EAA), vapaita aminohappoja ja aminohappoja di- ja tripeptidien muodossa. Stacker2Europe:n Amino Xplode tarjoaa kaiken tämän ja on yksi markkinoiden laadukkaimmista aminohappovalmisteista.

Tavoitteellinen kehonrakentaja tietää että riittävä lepo ja hyvä ruokavalio ovat yhtä tärkeitä kuin itse treeni. Amino Xplode 10000 nopeuttaa lihasten palautumista kovan treenin jälkeen. Saat nopeasti tuloksia, tulet voimakkaammaksi helpommin ja nopeammin.

Aminohapot ovat proteiinin ja näin ollen myös lihasten rakennuskiviä. Mitä kovemmin harjoittelet, sitä kovempaa työtä lihaksesi tekevät. Harjoitellessasi kovalla tasolla hormoni- ja testosteronitaso nousee, niin myös stressihormoni kortisoolin taso.

Keho haluaa palautua stressaavasta tilasta mahdollisimman nopeasti ja tähän tarvitaan ennen kaikkea aminohappoja. Jos elimistöstä ei löydy riittävästi aminohappoja palautuminen kestää kauemmin, jopa monta päivää ja tämän haluat estää. Haluat että lihasten rakentavasta vaiheesta tulee niin pitkä kuin mahdollista. Tässä vaiheessa lihaksesi kasvavat. Tämän takia Amino Xplode 10000 voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi nopeammin.”

Toki en oo urheilija, mut jos tunnin puuhailu vetää 20h sänkyyn ni alkaa vitsit olee vähis. Kauhuskenaario 40 vuotta hengailla petissä.

Cfs, vaikka onki krooninen väsymysoireyhtymä, ei tarkota että väsyttää. Vaan uupuu. Oli se sitte psyykkinen tai fyysinen ponnistelu.

Adhd kun vie sitte kahtasataa ni sit ollaanki cfs takii palautumassa pariksi vrk putkeen…

”Norjalaistutkimus havaitsi veren aminohappojen määrän olevan pienempi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivillä kuin terveeseen verrokkiryhmään kuuluneilla henkilöillä.

Tämä saattaa johtua siitä, että vaivaa sairastavan keho käyttää energianlähteenään ensisijaisesti aminohappoja ja rasvoja sokerin sijaan.”

Krooninen väsymys saattaa johtua siitä, että vaivasta kärsivän solut ovat alkaneet hyödyntää energiakseen enemmän aminohappoja ja rasvoja sokereiden sijaan.

Jälkimmäiset olisivat kuitenkin energiapitoisempia, New Scientist kertoo.

Tämä aineenvaihdunnallinen muutos myös tuottaa laktaattia, joka lihaksiin kertyessään saattaa aiheuttaa oireyhtymälle tyypillistä lihassärkyä.

Krooninen väsymysoireyhtymä on pitkäaikaissairaus, joka heikentää henkilön toimintakykyä. Se oireilee jatkuvana väsymyksenä, johon lepo ei auta.

Vaiva voi aiheuttaa myös muun muassa muisti- ja keskittymisvaikeuksia, lihas- ja nivelkipuja sekä päänsärkyä.

Oireyhtymästä kärsivien lukumäärän arvellaan olevan vähintään puoli prosenttia aikuisväestöstä.

©Kuva :Mari Petäjä; Adhdn kasvot

Seurauksena on, että fyysisen rasituksen aikana energiaa joudutaan tuottamaan tehottomalla tavalla ilman happea (anaerobisesti), jolloin kudoksiin kertyy maitohappoa.

Energialähteinä käytetään aminohappoja, joita energiapulassa saatetaan hakea myös elimistön omista rakenteista (naisilla mm sidekudoksesta, miehillä lihaskudoksesta).

Tutkimus tekee ymmärrettäväksi sen, miksi ME/CFS-potilaat kokevat energiankulutuksen lisäämisen esim. vähittäin lisättävällä liikunnalla (Graded Excercise Therapy eli GET) pahentavan sairauden oireita ja edistävän kudosten rappeutumista.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/201702152200071243

http://www.unesta.fi/index.php/35-norjalainen-tutkimus-me-cfs-potilailla-aerobisen-energiatuotannon-haeirioe

AD(H)D parisuhteessa -luento 10.10.

Mitä kirjainyhdistelmä tarkoittaa aikuisen elämässä erityisesti parisuhteissa? AD(H)D on elämänikäinen haaste itselle ja muille. ADHD ei ole aina vain ylivilkkautta, se voi olla myös haaveilua, jumittamista. Jokaisella on lisähaasteena erilaisia liitännäisiä, jotka tekevät jokaisesta erilaisen. Miten työstää oireistoaan arjessa ja miten ympärillä olevat ihmiset voivat tukea? Tuleeko puolison kanssa riitoja ja väärinymmärryksiä? Miten läheiset voivat ymmärtää käyttäytymistä? Entä, jos lisäksi taustalla on käyttäytymiseen heijastuva trauma? Vertaiskouluttajan luento ja kokemuksia.

 

Ilottautua voi TÄSTÄ LINKISTÄ

KAAOKSEN KESYTTÄJÄ

(Pistämpä tämänkin eteenpäin, hyödyllistä infoo, käytännön opeilla.)

Kyllästyttääkö tavaranpaljous, hukassa olevien tavaroiden etsiminen tai ainainen kiire? Kun luot tavaroille, papereille ja tekemisille paikan ja ajan, saat käytännöllisen, selkeän ja inspiroivan elinympäristön. Tavaran-, paperin- ja ajankäytön hallinnan kurssi antaa psykologista ja yhteiskunnallista taustatietoa ja opettaa yksinkertaistamisen käytännön menetelmät. Kolme kokoontumista: 17.9., 15.10. ja 12.11.

Ilmoittautuminen alkaa: 1.8.2017 12:00:00

Opettaja: Anne te Velde-Luoma

Paikkatilanne: Osallistujamaksimi 13, kurssilla on tilaa.

Opetuspaikka: Sampola, 308, Sammonkatu 2, 33540 Tampere

Päivä ja kello: Su: 13.00-16.00 ja 10.30-13.30

Syyslukukausi: 17.9.2017 – 12.11.2017 (12 oppituntia)

Kurssimaksu: 27,00 €

Linkki ilmoitukseen

Tunnekuohuja

”Miten pääsisit irti mielessä pyörivistä ajatuksista, jotka eivät yrittämisestä huolimatta tahdo irrota? Tai tunteista, jotka häiritsevät jokapäiväistä toimintaa, niin ettei pysty nauttimaan elämästä?
olet tunnekoukussa ja ajatuslukossa, eivätkä solmut aukea tavallisella tahtomisella ja järkeilyllä.
Et ole yksin.
Näyttää siltä, että elämme keskellä varsinaista tunnekoukkujen epidemiaa.”

• Tunne ei tapa
• Tunteet ovat minussa.
• Tunteet eivät ole Minä.
• Tunteet liikkuvat ja tahtovat liikkua.
• Tunteet jäävät meihin koukkuun, jos pidämme niistä kiinni.
• Meillä on aina mahdollisuus valita, mitä teemme tunteilla.Tunnekoukkuja irrottamalla vältät väsymisen ja edistät terveyttäsi.

Tunnekoukut ovat sitä, kun tunteet ja ajatukset jäävät päälle. Levy jää soimaan, kelaat asioita aivan turhaan. Tunteet ja emootiot ovat tilapäisiä ja menevät ohi. Aggressio kestää 15 – 30 sekuntia. Hetken kun hengittelee, niin se menee ohi.

Tonyn kommentit:

Liian usein olemme orjia, tunteidemme ja ajatustemme vankeja. Toistamme ajatuskulkuja ja tunnekuvioita, jotka vievät energiaa mutta eivät johda mihinkään rakentavaan toimintaan. Kirjassa on paljon käytännön harjoituksia, joiden avulla oppii erottamaan tunteet ja emootiot toisistaan, ymmärtämään mm. pelon, vihan ja masennuksen viestejä sekä huomaamaan läsnäolon parantavan merkityksen.

Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä

Ikävää tunnetta ei kannata torjua. Torjutko hankalan tunteen? Ydintunne kannattaa ottaa vastaan, koska sen torjunnasta syntyvät johdannaistunteet vasta kinkkisiä ovatkin.

Moni haluaa päästä niin nopeasti eroon vihasta, pelosta, syyllisyydestä ja häpeästä, ettei huomaa kuunnella niiden tärkeää viestiä.

Psykologiassa puhutaan ydin- ja johdannaistunteista. Esimerkiksi häpeä voi olla ydintunne, mutta jos alan hävetä häpeämistäni, häpeämisen häpeämisestä tulee johdannaistunne. Jos en ota ydintunteen antamaa viestiä vastaan vaan alan suojautua, johdannaistunteista kasautuu ydintunteen ympärille sellainen spagetti, että lopulta on mahdotonta sanoa, miltä tuntuu vai tuntuuko miltään.

Myös puutarha voi olla hyödyllinen rinnastus. Mukavat tunteet ovat kuin koriste- tai hyötykasveja, ikävät tunteet rikkaruohoja, ohdakkeita ja polttavia nokkosia. Niinpä niitä yritetään ankarasti myrkyttää, mutta myrkytyksestä tai tallaamisesta ne vain riehaantuvat. Paras tapa selviytyä ikävistä tunteista on ottaa niistä kunnon ote, nostaa ne pois juurineen ja jättää aurinkoon kuivumaan.

 

Syyllisyys viestii oman rajan ylityksestä

Minuuden voi kuvitella tontiksi, jota ympäröi sähköaita. Aidan sisäpuoliset teot eivät herätä ikäviä tunteita, mutta ulosmeno tuottaa syyllisyyttä.

Esimerkiksi jos katsot olevasi uskollista sorttia, puolison ”pettäminen” unessa voi aiheuttaa ankaraa syyllisyyttä, vaikkei todellisuudessa ole tapahtunut mitään. Toisaalta jos katsot olevasi villi ja vapaa, puolisolta salattu seksisuhde ei pistele omaatuntoa.

Syyllisyyden sähköaita muovautuu lapsuudenkodissa tai koulussa. Tiukka kasvatus kutistaa liikkumatilaa. Jos rahan ”tuhlaaminen” kohtuulliseen itsensä hemmotteluun aiheuttaa syyllisyyttä, kannattaa tutkailla arvojaan. Ehkä on aika siirtää sähköaidan tolppaa etäämmäs.

Aluksi omantunnon sähköaita jakaa ilkeitä iskuja, mutta jaksat ottaa ne vastaan, kun tiedät niiden merkitsevän etenemistä parempaan suuntaan.

Viha varoittaa arvon loukkaamisesta

Vihan leimahdus varoittaa, että joku toinen on rikkonut sinulle tärkeitä arvoja tai on tunkeutumassa kutsumatta tontillesi. Tabut ja pyhät arvot ovat niin itsestään selviä, että niiden olemassaolon tunnistaa vasta vihan syttyessä.

Viha on kuin auton öljyvalo. Jos se syttyy, varoituksesta kannattaa ottaa vaari.

 

Pelko syntyy tärkeän epävarmuudesta

Pelko viestii pelon kohteen elintärkeydestä. Saatat niin voimakkaasti pelätä saavasi pakit mielitietyltä, opinahjosta tai työpaikasta, ettet halua edes yrittää lähestymistä. Näin tulet veikanneeksi kuollutta hevosta, vaikka tiedät, että vain elävää veikkaamalla voi voittaa

Tunteet ilmiönä ja kokemuksena

Tunteet eli emootiot on määritelty muun muassa kaikenlaisiksi mielenliikkeiksi ja niihin kuuluviksi psykologisiksi ja biologisiksi tiloiksi. Sosiaalisen ulottuvuuden tunteet saavat ihmisten ollessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin ulkopuolisten henkilöiden on mahdollista tulkita muiden tunteita esimerkiksi kasvojen ilmeiden ja kehonkielen perusteella.

Tunteet liittyvät tätä kautta erottamattomasti mieltämämme ihmisen kokonaiskuvan kaikille eri alueille, eli fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle alueelle.  Alunperin tunteet olivat laukaisijoita erilaiseen toimintaan. Tämä on Golemanin mukaan selvästi havaittavissa tunteiden fysiologista luonnetta tarkasteltaessa.

Suuttuminen aiheuttaa lihasten valmiustilan puolustautumista varten, onnellisuus lisää huolten tunnetta poistavan hormonin määrää aivotoiminnassa ja pelko valmistaa ihmisen pakenemaan. Kaikki tämä on osa aivojen mantelitumakkeen ja siihen liittyvän limbisen järjestelmän alkukantaista toimintaa.

Myös puhtaasti fyysiset aistikokemukset ovat osaltaan tunteiden värittämiä, sillä negatiiviset tai positiiviset aistikokemukset vaikuttavat toimintaamme tulevaisuudessa. Näin syntyvät kokemukset esimerkiksi lempiruuasta tai – musiikista.

Psykologisesti tunteet ovat hyvin hankalasti sanallistettavissa moniselitteisyytensä ja ristiriitaisuutensa eli ambivalenssinsa vuoksi. Tunteille on kuitenkin ominaista selkeä objekti, johon ne kohdentuvat. Ne ilmaisevat tiedon rinnalla ihmisen käsitystä maailmasta, ja näin osaltaan toimivat osana psykologista todellisuuteen orientoitumista. Tunteet ilmentävät siis merkityksiä kokijan elämässä.

Tunteen kokijan maailmankuvan lisäksi myös henkilön minäkäsityksellä ja tapahtuman herättämillä muistoilla on tärkeä rooli tilanteen tulkinnassa ja tunteiden synnyssä.

Ensisijaiset tunteet ovat osa ihmisen neurofysiologista perustaa ja ovat olemassa syntymästä asti. Näitä tunteita ovat yksinkertaisimmat perustunteet eli

• pelko
• viha
• suru
• ilo
• häpeä

Toissijaiset tunteet ovat tarkempia ja monisyisempiä kuin ensisijaiset tunteet, ja ovat selkeästi opittuja reaktioita ensisijaisiin tunteisiin. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi syyllisyys ja empaattisuus.

Kyseisiin tunteisiin liittyvät läheisesti niiden kokijan subjektiiviset kokemukset sekä mielikuvat. Välinetunteet ovat vahvasti kulttuurisia vaikutuksia sisältäviä tunteita, joilla pyritään vaikuttamaan muiden ihmisten toimintaan esimerkiksi vetoamalla toisten tunteisiin tai jopa manipuloimalla heitä. Webster-Strattonin  mukaan tunteiden kokeminen tapahtuu kolmella eri tasolla. Ensimmäinen perustason reaktio pitää sisällään neuropsykologiset ja puhtaasti biologiset reaktiot tilanteeseen; sykkeen nousemisen, verenpaineen muutoksen jne.

Toinen taso liittyy henkilön käytökseen eli siihen, miten ihminen käyttäytyy ilmaistessaan vallitsevaa tunnetilaansa.

Kolmas, eli kognitiivinen taso on kielellisen ilmaisun, tai tietoisen ajattelun taso liittyen siihen, millaisiksi käsitteiksi henkilö pukee kokemansa tunteet ja miten hän nimeää ne.

Tunnetaidot ja niiden harjoittaminen

Tunteiden hallinnan taso riippuu henkilön kehitysasteesta. Henkisesti terveen aikuisen oletetaan omaavan kyvyn tunnistaa tunteita sekä itsensä että muiden kohdalla, hallita välineet ymmärtää niiden alkuperää ja pystyvän tätä kautta vaikuttamaan tapaan ilmaista tunteensa ja käyttäytyä niitä hallitsevasti.

Lapsen tai henkisesti kehityshäiriöisen henkilön oikeanlaiset tunnetaidot voivat sisältää kaikessa yksinkertaisuudessaan mielihalujen hillitsemisen taitoa jonkun yhteisen tavoitteen tai päämärän hyväksi.

Toimivat ja monipuoliset tunteiden säätelykeinot tukevat hyvinvointia. Tunnetaidot ovat tunteiden hallintaa, käsittelykykyä sekä impulssien hallintaa. Ne sisältävät viidenlaisia ulottuvuuksia, jotka ovat:

• tunteiden tunnistaminen
• nimeäminen
• arviointi
• erottelu
• säätely

Lyhyesti tunnetaidot tarkoittavat kykyä ymmärtää ja kanavoida tunteita hallitusti. Tämän vuoksi niiden jonkinasteinen hallinta on tärkeää jokapäiväisen vuorovaikutuksen ja erilaisista elämän murrosvaiheista selviytymisen kannalta.Tunnetaidot ovat sekä vaistomaisesti että tietoisesti käytettyjä taitoja ja erittäin oleellisia kaikenasteisen päätöksenteon kannalta.

Tunnetaitojen harjoittamisen lähtökohtina ovat itsehavainnointi sekä reflektointi. Tämä edellyttää mahdollisimman objektiivista ja rehellistä otetta tunteita ja kokemuksia tarkastellessa. Koska itseen liittyvien asioiden objektiivisesti tarkasteleminen on lähes mahdotonta, ulkoistamisen erilaiset keinot sekä erilaisten mittareiden luominen ovat tärkeitä.

Taitoja voidaan lähtötason taitojen mukaisesti lähteä tarkastelemaan nimeämisen yksinkertaiselta tasolta aina säätelyn ja syyseurauskuvioiden pohtimiseen ja hahmottamiseen.

 

Tietoisuuden kartta

(lähteet: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/parempi_kertarutina_kuin_ainainen_kitina

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65955/Lehti_Carita.pdf?sequence=1)

 

Trauma ja ADHD

Kävin luennolla  Lapsuuden traumat aikuisen voimavaraksi (Sanna Laine) josta sitten heräsi ajatus jatkaa tätä trauma-asiaa, vaikka siitä parissa paikassa blogissa onkin jo.

• ajatuksia traumasta
• trauma-ja-adhd
• trauma vaikuttaa kehoon

Ihmisen sisällä on joukko vartiomiehiä, jotka valpastuvat taisteluasemiin, kun joku lähestyy hänen sisäisiä muurejaan. Muurit on rakennettu suojelemaan haavoittuneita ja hauraita alueita. Kun huomaa reagoineensa johonkin asiaan yllättävän voimakkaasti, tunnistaa vartiomiehensä valpastumisen. Tälläisessa tilanteessa voi selittää vimmatusti, loukata töksäyttämällä tai kiivastua yli äyräittensä. Syyttely, vaatiminen, painostaminen, tai ylimielinen pisteliäisyys on monelle tuttuja suojautumiskeinoja.

Kiintymyssuhdetrauma

– vauvan ensimmäisen vuosien aikana
– aikuisen tehtävä on luoda turvallisuuden tunnetta ja opettaa rauhoittumaan
– hylätyksitulemisen tunne
– tunteiden laiminlyönti

• tunteeton, eleetön hoito aiheuttaa lapsen stressreaktion (youtube: stillface)

(kiintymyssuhdehäiriö -> lapsen levottomuus-> vaikeus rauhoittua ja keskittyä)

Normaali ihminen kun elää:
ihminen on yhtenäinen kokonaisuus. kokee tunteet suhteet, tunteet normaaleissa mittasuhteissa. kaikki tunteet on kehoreaktioita:

Eri tunteiden yhteydessä koetut muutokset kehon tuntemuksissa.

Kuvassa on esitetty sekä perusemootioihin (ylärivi) että sosiaalisiin tunteisiin (alarivi) liittyviä kehon tuntemuksia. Lämpimillä väreillä (punaisesta keltaiseen) on merkitty kehon alueet, joissa tutkittavat kokivat lisääntynyttä aktiivisuutta, ja kylmillä väreillä (sinisävyiset värit) ne alueet, joissa koettiin vähentynyttä aktiivisuutta.

(lähde:http://www.uta.fi/ajankohtaista/tutkimusuutiset/ilmoitus.html?id=91013moitus.html?id=71289)

Traumat tallentuvat muistin ei-kielelliselle puolelle

Uusien aivotutkimusten mukaan traumat tallentuvat oikeaan aivopuoliskoon, muistin ei-kielelliselle puolelle, implisiittiseen muistiin . Traumaattiset kokemukset eivät siirry pitkäkestoiseen ja eksplisiittiseen muistiin, jossa ovat sanat ja ymmärrys merkityksistä – kuten tavalliset muistot.

Tämä johtuu heikentyneestä hippocampuksen toiminnasta. Lisäksi on havaittu, että aivoissa on yhteys poikki vasemmalle aivopuoliskolle ja erityisesti Brocan puhetta tuottavaan alueeseen. Sen sijaan amygdalan toiminta on kiihtynyttä. (http://www.introspekt.fi/artikkelit/traumojen-vaikutus-kehoon-ja-kehon-hoito-osana-terapiaa-1/)

Kun tunteet ovat liian kamalia , ihmine “leikkaa” ne itsestään pois ja työntää piiloon. Pahimmillaan kaikki tunteet on leikattu pois. ihminen on kuin robotti.
Tuunteet koteloituu, kun niitä ei salli ja kun ne on ”poistettu”, puhutaan näennäisesmti arjessa toimivasta minästä: arkiminä. (Mutta kuitenkin ne suojelee, kun se viisas suojamekanismi on läsnä.)

Kuva kuvaa  omia ”palleroitani” jotka olen tunnistanut siis psykoterapiassa. Keskellä on arjessa näennäisesti  toimiva minä, joka siis olen 90% ajasta. Jonkun lauksaistessa traumamuiston (haju, ääni, äänensävy, musiikki jne) nosta yhden, no, jos esimerkiksi nousee minulla toi itku, nostaa se vihan, koska en sietänyt itkevää minääni. näin saattoi siis eri ”tunteet” nostaa toisiaan. Yleensä siis siinä tilanteessa olin Päivi 5…13 v enkä suinkaan Päivi 38v.

Osan olen tunnistanut,  osa on torjuttu edelleen, jota toi musta viiva kuvaa, ja yksi on painettu erilleen muista, jonka ehkä tiedän olevan olemassa, mutta en sitä tunnista. en myönnä olemassaoloa. se siis on vielä työn alla.

Arjessa näennäisesti toimiva minä
on siis se, joka hoitaa ne rutiinit ja muut, vaikka ehkä trauma voi olla päällä.

Ajatellaan vaikka tilannetta jossa pieni , hylätty lapsi itkee, sille huudetaan ja raivotaan, se ei suinkaan lopeta sitä vaan yltyy, tässä vahän sama kiertokulku noitten asioiden kanssa.

Ylivireystilassa tuntuu, että olen talon kokoinen eikä kukaan pärjää mulle ja jyrään kaikki.

Kun jokin asia arjessa herättää tunteen, se tulvahtaa päälle ylisuurena ja “valtaa” arjessa selviävän normaalin osan. Voi aiheuttaa muistikatkoksia, ylisuuria reaktioita, ajattelemattomuutta/impulsiivisuutta, käytöksen muuttumista- tämmösen tunteen vallassa ihminen voi tehdä mitä vaan. ..

Ylisukupolvinen trauma

1. sukupolvi kokee sotatrauman (esim)
2. Sukupolvi kokee perheväkivallan trauman
3. sukupolvi kokee laiminlyöntitrauman

Trauman siirtymiseen vaikuttavat:
– mitä traumaattisia kokemuksia vanhempi on kokenut ja mitenne on käsitelty

-lapsen henk koht piirteet

-lapsen ja perheen sos. verkosto

Trauma voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle monella eri tapaa

Biologiset tekijät:
traumakokemukset vaikuttavat hormooneimihmme geeneihimme ja aivojen toimintaan

– eläinkokeilla on todettu että näitä muutoksiä näkytt vielä seuraavallakin sukuplvella

• raskauden aikainen stressi altistaa vauvan adrenaniinille joka altistaa vauvan stressille myös myöhemmin
• trauma vaikuttaa vuorovaikutukseemme joka vaikuttaa lapseen

Traumaoireilun aikaansaama kaltoinkohtelu:
– Lapsen tunteet, käytös, tai jonkun ulkoinen piirre toimii traumamuistuttajana ja herättää vanhemalla traumareaktion

-> vanhempi puolustautuu oletettua uhkaa vastaan:

-käyttämällä väkivaltaa; huutamalla

-turruttamalla tunteensa, poistumalla, poissaoleva, etäisisyys

Tottuminen

-turtuminen, sokeutuminen , silmien sulkeminen, kyvyttömyyttä myöntää , vastustaminen

• kaltoinkohtelu on normalisoitunut. vanhempi ei tunnista kaltoinkohtelua tai ei halua myöntää sitä.
• – eikä osaa suojata tai turvata lasta-> lapsi alitistuu kaltoinkohtelulle

-emotionaalinen laiminlyönti ja vaaralle altistaminen

 

Trauma lapsen käytöksessä

-krooninen ylivire- levottomuus , ahdistus, käytöshäiriöt

-sisäänpäinkääntyneisyys, syrjään jääminen

-nukkumisen ongelmat, yliherkkyys, säpsähtely

-traumaa toistavat leikit

– väitetään myös että joskus lapsi tai nuori voi yllättäen alkaa oireilla saman ikäisenä kuin tämän vanhempi on kokenut jotakin traumaattista

(onko kyseessä lapsen kyky tehdä aliitajuista tulkintoja vanhemmastaan ja vanhemman alitajuisesta trauman siirrosta (lapsen ikä traumamuistuttajana)

 

Traumatisoituneen vanhemman kokemus kun lapsi oireilee

VANHEMMAN vaikeat , TRAUMAPERÄISET tunteet:
-häpeä , kun lapsi tekee jotain niin kamala

–pettymys omiin taitoihin vanhempana, lisää häpeää ja syyllisyyttä

–viha/katkeruus kaikkia ja koko tilannetta kohtaan

-välttely

Joustava mieli–  työkirja   voi auttaa näissä asioissa. Ja aina tietysti ammattiauttajat.

Kirjallisuutta

1. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2009;125(16):1759-60
2. Kumpulainen K. Lapsuuden traumaperäinen stressireaktio ja kognitiivis-behavioraalinen terapia. Suom Lääkäril 2004;15-16:1653-8

Lukitesti ja hyvänlaatuinen asentohuimaus

Kävin kuulemassa Opinverstaassa viikko sitten pidetyn lukihäiriötestini tuloksia.  Pirkanmaalla pääsee lukitestehin TE-keskuksen lähetteellä  (TE-keskus maksaa). Toki, testeihin voi mennä myös omakustanteisesti, hinta on n. 150€.

Kymäläisen mukaan lievät lukivaikeudet selittyvät myös hyvänlaatuisella asentohuimauksella.

Mitä asentohuimaus sitten on;

Mitä on hyvänlaatuinen asentohuimaus?

Itse tasapainoelin muistuttaa pienen pientä kolmilenkkistä viipurinrinkeliä. Alle millin paksuisissa lenkeissä, kaarikäytävissä, on nestettä, johon suorien liikkeiden anturista irtoaa kalkkikivisoraa eli otokonioita. Niiden avulla aistitaan liikkeiden suunta. Kaarikäytävät toimivat kuin anturit. Joskus kalkkikivisora voi sakkautua kaarikäytäviin, jolloin anturi antaa väärää tietoa ja aiheuttaa huimauskohtauksen.

Kaarikäytäviin ”eksyneet” otokoniat ärsyttävät korvankaarikäytävien seinämiä ja aiheuttavat huimausta sekä kehon jännitystiloja. Osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu vuosikausia jatkuneesta jännitystilasta, johon keho joutuu yrittäessään säilyttää tasapainon. Kehossa on silloin paljon mekanismeja, jotka kompensoivat otokonioiden aiheuttamaa horjutusta/huimausta.

Tasapainoelimen kaarikäytävät ohjaavat silmän liikettä lähettämällä signaaleja silmää ohjaaville lihaksille. Kun tähän tulee häiriö, silmät alkavat väpättää ja muistijälki on ”suttuinen”. Esimerkiksi lukiessa rivit hyppivät ja sanojen välit jäävät epäselviksi. Lukija joutuu tekemään paljon työtä saadakseen selvää, lukeeko tekstissä esimerkiksi hiiri vai hiili. Vaikuttaa siltä kuin oppimisessa olisi isompaakin vikaa, vaikka vika on vain tiedon syöttämisessä aivoihin. Kun häiriö on pois, tekstissä lukee selkeästi hiiri ja lukija voi pohtia, mihin se on menossa.

Toiset ovat asentohuimauskohtauksille alttiimpia kuin toiset, syytä tähän ei tiedetä. Taipumuksen on todettu olevan perinnöllinen. Perityssä virheellisessä tasapainoaistissa kalkkikivisoraa voi jostain syystä virrata tavallista runsaammin kaarikäytäviin. Tällaiset ihmiset eivät ole lapsenakaan halunneet karuselliin ja ovat mahdollisesti voineet huonosti bussimatkoilla. Purjehtijoita heistä ei tule, ja autossa lukeminenkin on epämiellyttävää.

Myös korkean ja ahtaan paikan kammo sekä torikammo, lentopelko ja jopa paniikkihäiriö voivat olla merkkejä asentohuimauksesta. Ihminen alkaa vähitellen välttää epämiellyttäviä tuntemuksia aiheuttavia tilanteita tietämättä edes välttelyn syytä. (http://www.kraniofysio.com/hoitomenetelmat/?page=huimauksen-hoito)

Hyvänlaatuisella asentohuimauksella (benign paroxysmal positional vertigo, BPPV) tarkoitetaan sisäkorvaperäistä huimausta, joka johtuu toimintahäiriöstä sisäkorvan kaarikäytävissä. Kaarikäytävissä kehon asentoa ja tasapainoa aistivaan kaarikäytävään kertyvä sakka saa aikaan virheaistimuksen, joka 2–20 sekuntia asennon muutoksen jälkeen tuntuu kiertohuimauksena. Huimaus tulee usein vain pään ollessa tietyssä asennossa siirryttäessä esimerkiksi istualta makuulle tai taivutettaessa päätä esimerkiksi kasvoja pestessä. Sen sijaan huimaus ei yleensä estä liikkumista.

Vaiva kestää useiden viikkojen ajan, keskimäärin 10 viikkoa, mutta voi kestää huomattavasti kauemminkin. Se voi myös parannuttuaan uusia.

Noin neljännes huimauksen syistä selittyy hyvänlaatuisella asentohuimauksella. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00224)

Dos. Rahkon kokemusten mukaan ihmisen hahmotuskyky on täysin ylivoimainen verrattuna tietokoneavusteiseen hahmontunnistukseen; onhan aivoissa 100 miljardia aivosolua, joista jokaisella on 1000 yhteyttä. Koska ihminen on liikkuva olento, tasapainoa täytyy tutkia dynaamisesti. Vain ihminen pystyy havainnoimaan niin monella kanavalla samanaikaisesti, että se vastaa high-tech-tason vaatimuksia järjellisin kustannuksin. Asentohuimausta tutkiessaan lääkäri seuraa potilaan reaktioita tämän suorittamien liikesarjojen aikana ja tulkitsee niitä oman sisäisen tietonsa ja potilaan kanssa käymänsä keskustelun avulla, jolloin tutkija saa tärkeätä tietoa hänen tuntemuksistaan. (http://www.asentohoito.auttaa.fi/5)

Elvansen korvausasiaa ja kokemuksia

Oletko saanut korvauksen Elvansesta? Meillä aikusena diagnoosin saaneilla aika hajontaa tuntuu olevan. Kaipaan siis eritoten aikusena diagnoosin saaneilta, joilla eio Stratterasta jo valmiina 331 koodia, sitä tietoa miten lääkäri on muotoillut lausunnon jotta korvaus on myönnetty.

Elvansekokemuksia ja noita korvausasioita voi kirjotella tähän tai vaikka mulle mailiin paivi.tasala(at)gmail.com

Meidän perheellä vaihtu Elvanse 30mg -lääkkeeseen kesällä. Mä oon vahingos siivonnu koko kämpän, ihan vaatehuoneetta, vaatekaappeja ja häkkivarastoo myöte. Muutaman tunnin sain lisäaikaa päiväänkin. Metyylifenidaattivalmisteet uuvutti todella aikasin, pää olis jaksanu, kroppa ei. Ja sänkyyn piti mennä välillä vähän lataan jo 15-17 aikoihin. Sitäkin mietin että miten monta meikäläistä on, jolla mf ei vaan oikeesti oo hyvä lääke. Pitää ottaa monta päivässä (kauhee muistaminen?!?) JA yks parhaista puolista on se, että vaikutus kestää 8…10h. Eikä loppumista ees huomaa.

Tunteiden säätelyssä on selkeetä eroo. Enää ei lähe sata lasissa kaikki tunteet. Pinna pitkittyy ja jaksaa selittää ja kertoo sen tuhannen kertaa. Ajatus on kirkkaampi. Jos aikoinaan sanoin, että kun concerta tuli, ni pää oli täynnä heiniä ja kävi paalauskone, ni Elva on kyllä ollu sit potenssiin sata. Ei voi edes verrata.

Ei oo nousuja eikä laskuja. Miinuksena tietty hinta, ja siks tätä postailen. Kaipailen muiden kokemuksia, koostaisin niistä anonyymin ”tiedotteen” kun moni lääkäri tarvii kokemuksia kun ei uskalla uutta lääkettä määrätä.

(kuva:www.adhdcenter.n.nu/elvanse)

Eteeriset öljyt ja ADHD?

Ystäväni Anne Vesivalo postaili fb-seinällään kuvia öljyistä, joista sitten kiinnostuin  ja kyselin lisää lähinnä siksi, että laskeskelin, että syön päivässä  12-14 lääkettä  Adhd:n univaikeuksiin, fibroon, cfs:n ja kilpparivajeeseen. Kuinka ollakaan, ilmeisesti kaikkiin näihin löytyis apua eteerisistä öljyistä?!

Mielenkiinnolla odotan tuloksia, ja kerron niistä sitten myös täällä.

Aromien tehokkuus vaikuttaa elimistöön ja mieleen. Eteerisen öljyn tuoksu voi vaikuttaa tunnetilaan koko elinikäsi ajan.Kun tuoksuja hengitetään, hajumolekyylit kulkeutuvat nenään, jossa ne pysähtyvät hajuaistikalvolle, joka on nenän sisällä. Jokainen hajumolekyyli sopii kuin pieni palapelin palanen osaksi reseptoriin solussa (Reseptori on solun erikoistunut proteiinimolekyyli, joka aktivoituessaan käynnistää siihen kytkeytyvät solun fysiologiset signaalin välitysmekanismit).

Nämä sadat miljoonat hermosolut uusiutuvat joka 28 päivä. Kun hajumolekyylejä stimuloidaan, limakalvolla olevat hermosolut välittää sähköisiä impulsseja aivoihin, hajukäämiin (hajukäämi, bulbus olfactorius kummankin isoaivopuoliskon otsalohkon alapuolella sijaitseva erillinen hermokudossukkula, johon hajuhermot liittyvät).

Hajukäämi lähettää impulsseja makukeskukseen (makuaisti), amygdalaan (mantelitumake, tunneaisti) ja muihin limbiseen järjestelmään (Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin.). Limbinen järjestelmä on yhteydessä aivojen eri osa-alueisiin, jotka kontrolloi sykettä, verenpainetta, hengitystä, muistia, stressiä, hormonitasapainoa jne., eteerisillä öljyillä voi olla huomattavia fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia.

Hajuaisti on ainut viidestä aistista, jolla on suora yhteys limbiseen järjestelmään, tunteiden ohjauskeskukseen. Ahdistus, masennus, pelko, viha ja ilo ovat kaikki lähtöisin tältä alueelta. joku öljyn tuoksu voi herättää muistoja ja tunteita, ennen kuin olemme edes tietoisesti tietoisia. Kun mietimme tuoksun tuoksua, me olemme ehtineet jo reagoida siihen.

Kaikki muut aistit (kosketus, maku, kuulo ja näkö) kulkevat talamuksen kautta (Talamus eli näkökukkula (lat. thalamus) on aistiratojen väliasemana toimiva suuri tumake, joka sijaitsee väliaivojen sivuseinämissä. Kaikki sensoriset hermoradat, lukuun ottamatta hajuaistimuksia välittäviä hermoratoja, kulkevat isoaivokuorelle talamuksen tumakkeiden kautta.).

Limbinen järjestelmä voi myös suoraan aktivoida hypotalamusta (hormonikeskus, joka säätelee aivolisäkkeen toimintaa). Hypotalamus on yksi tärkeimmistä osista aivoissa. Se on meidän ”hormonikeskus”. Hypotalamus vapauttaa kemiallisia viesteja, jotka vaikuttavat kaikkeen; sukupuolihalukkuudesta energian säätelyyn. Kasvuhormonit, sukupuolihormonit, kilpirauhashormonit ja välittäjäaineet, kuten serotoniini, ovat kaikki hypotalamuksessa. Tämän takia hypotalamuksen lempinimi on ” sankarirauhanen”.

ote EODR 5.painos Käännös:Emilia Savolainen(mahdollisista virheistä tai sanavalinnoista en ota vastuuta)

Eteerisiä öljyjä on käytetty:

– keskittymisongelmiin ja oppimisvaikeuksiin
– autismin hoitoon
– hormonitoiminnan tasapainottamiseen
– stressinhallintaan luonnonmukaisesti ja ilman sivuvaikutuksia
– immuunisysteemin tukemiseen ja vahvistamiseen
– kehon puhdistamiseen myrkyistä ja kuona-aineista

Eteeriset öljyt toimivat hapettamalla ja elvyyttämällä kehon soluja, myös aivoissa. Öljyt auttavat puhdistamaan solukalvon myrkyllisistä kemikaaleista, jotka voivat sekoittaa aivojen välittäjäaineiden toimintaa ja hormonitasapainoa. Öljyt voivat myös helpottaa henkisten traumojen parantumista ja keventää lapsen toimintaan negatiivisesti vaikuttavaa tunnetaakkaa. Öljyt voivat oletettavasti parantaa myös DNA-tason ongelmia.

Nyt lähti tilaukseen itelle toi alotussetti. Kun alotetellaan vaan yhdellä kahdella öljyllä ensin, ni päätin, että haluan ensin paneutua nukkumisongelmaani. Lähdin siis Lavender ja Peace&Calming– öljyillä liikenteeseen.

Erilaisia öljyjä on tunnelukoista PMS:in. Ahdistukseen, oppimiseen, mihin vaan. Mä ainaki oon ihan tohkeissani.

Juttu ADHD;sta ja öljyistä TÄSSÄ linkissä 

ja TÄSSÄ  sekä TÄSSÄ

ADHD – Duracell-pupuja ja takapulpetin haaveilijoita

Sonja Fogelholm on koostanut elävään arkistoon ADHD-aiheisen jutun

Linkki  TÄSSÄ