(Pistämpä tämänkin eteenpäin, hyödyllistä infoo, käytännön opeilla.)
Kyllästyttääkö tavaranpaljous, hukassa olevien tavaroiden etsiminen tai ainainen kiire? Kun luot tavaroille, papereille ja tekemisille paikan ja ajan, saat käytännöllisen, selkeän ja inspiroivan elinympäristön. Tavaran-, paperin- ja ajankäytön hallinnan kurssi antaa psykologista ja yhteiskunnallista taustatietoa ja opettaa yksinkertaistamisen käytännön menetelmät. Kolme kokoontumista: 17.9., 15.10. ja 12.11.
Ilmoittautuminen alkaa: 1.8.2017 12:00:00
Opettaja: Anne te Velde-Luoma
Paikkatilanne: Osallistujamaksimi 13, kurssilla on tilaa.
Mukavaa, että löysit blogini. Halusin luoda asiapitoisen blogin, vähemmän asiapitoisen Päivin plokin rinnalle. Päivi löytyy myös facebookista . Haluan painottaa sitä, että en ole terveydenhoidon ammattilainen, en psykiatri tms. vaan kotiäiti jolla ADHD diagnosoitiin 11/2009. Puolivuotta esikoiseni ADD diagnoosin jälkeen.
Jotenkin on tässä puolentoistavuoden aikana tullut kuva, että adhd on ihmistyyppi, joka ei pysy paikallaan. Haluan muuttaa tätä käsitystä. ADD on toki oma oireyhtymänsä, jossa samankaltaisuuksia kovin tähän H:lla lisättyyn kirjainyhdistelmään on paljonkin. Oma H-kirjaimeni sinne väliin sai impulsiivisuus., ei siis hyperaktiivisuus.
Siinä, missä huomion saa tämä ylivilkas ryhmä ”häiriökäytöksellään”, me muut jäädään huomiotta. ADD ja oma hyperaktiivittomuus siis kun pitää takapuolen penksissä ja aivot lomalla varsinkin opiskelu tilanteessa. Ja miksei myös töissä. (Palaverit, ym tilanteet missä olisi tärkeää olla kartalla).
ADHD ja lääkitys
Lääkityksestä ollaan montaa mieltä. En usko että asiassa on oikeita tai vääriä mielipiteitä.
Meillä lääkettä syö diagnoosin saaneet. Minä 27mg Concertaa ja esikoinen 36mg. Tilanne ennen diagnosointia oli se, että joka asiasta tuli riitaa, huudettiin, tavarat lenteli.Räjähdys saatto tulla välittömästi jossain tilanteessa. Tunteet heilahteli, nollasta – sataan alle nanosekunnin. Mitään asiaa ei saanut tehtyä loppuun asti saati kunnolla. Kämppä siinä kunnossa ettei kehdannut ketään pyytää kylään. Syntymäpäivät jäi viettämättä. Rahaa kun tuli, se poltteli taskuissa niin että piti päästä tuhlaamaan, vaikka tieto siitä, että pitää maksaa laskut ja rahan pitää riittää oli jossain ajatusten lomassa mielessä. Impulssin seuraaminen ajoi kaiken edelle.
Lääkkeet on mahdollistanut sen että saan alotettua asioita. Pystyn keskittymään koulussa (opiskelen siis oppisopimuksella Yrittäjän erikoisammattitutkintoa; johtaminen). Pysyn palavereissa kartalla, missä mennään. En hermostu niin herkästi. Kokoajan ei ole tavarat hukassa (pääasiassa avaimet ja puhelin).
Taru ei myöhästele koulusta, laukussa pääasiassa löytyy tarvittavat välineet. Koulumatka ei kestä tuntitolkulla. Läksyt useimmiten tehtynä, muutama unohdus on kuukaudessa mutta huomattava ero aikasempaan. Kaverisuhteet parantuneet, kiinnostus harrastuksiin säilyy. Nämä nyt äkkiseltään tulee mieleen.
Meillä ei auta ruokavalio eikä liikunta, toki en kiistä etteikö näistä apua ole muilla, meillä ne eivät toimi.
Erikoisena koen kuitenkin sen, että KELA lääkekorvattavuuden aikuisilta poisti. Ihan järjetöntä touhua.Laskeskelin tossa joskus näin:
Laskeskelin tässä, että jos ADHD aikuisia olisi 200 000, joilla kaikilla lääkitys, k.a. vois olla korvattavuudessa n.40€.
200 000 x 40 eur x 12 = 96 000 000 eur
Jos kaikki hakis vaikka psykoterapiaan , se maksaa n. 30€/h KELAlle minimissään sitä saa kerran viikossa, jollon 4h/kk. se taas maksais kelalle vuodessa 4h x 30eur x 12kk x 200 000 = 288 000 000 eur
Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän kriisien hoitamista keskustelun avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Terapiaan hakeutumisen tavallisimmat syyt ovat ahdistus, masennus, pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. (ADHD hoitamattomana on juuri tätä!! -oma huom-)
Psykoterapiamaksuista ei ole mitään sitovia ohjeita, vain ohjeellisia suosituksia. Psykoterapeutin koulutuksesta riippuen terapiamaksu on yksilöterapiassa yleisimmin n. 50 – 80 euroa/käynti. Ryhmäterapiassa maksu on yksilöä kohti edullisempi.
Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Kuntoutujan omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8 – 27 euroa käyntikerralta.
Jos psykoterapiasta aiheutuu ylimääräisiä matkakustannuksia, voi Kelalta anoa myös niihin korvausta omavastuuosuuden ylittävältä osalta.
Pitkä psykoanalyyttinen psykoterapia
Potilas puhuu terapeutille tunteistaan. Epäselvistä tunteista puhuminen auttaa ottamaan niihin etäisyyttä ja etäisyys tunteisiin vähentää ahdistusta. Työskentelyn painopiste on psykoanalyysiä enemmän ajankohtaisissa elämän vaikeuksissa, kuten ongelmallisissa ihmissuhteissa, joita tosin pyritään ymmärtämään menneisyyden valossa.
Terapia soveltuu monenlaisten ongelmien kanssa työskentelyyn kuten masennus, erilaiset ahdistushäiriöt, psykosomaattiset tai psykoottiset oireet. Hoito kestää 2–5 vuotta ja tapaamiset ovat useimmiten kaksi kertaa viikossa.
Psykodraama
Psykodraama on ryhmässä tapahtuvaa toiminnallista terapiaa. Ihmistä autetaan käsittelemään ongelmaansa toiminnan avulla sen sijaan, että siitä vain puhuttaisiin. Ongelma muotoillaan konkreettiseksi tapahtumaksi, joka näytellään. Ryhmän jäsenet ottavat vuorollaan eri rooleja.
Psykodraamaterapiaa on viikonloppukursseista aina muutaman vuoden kestäviin ryhmiin asti. Pitkäaikainen terapiaryhmä voi kokoontua viikonlopuksi kerran kuukaudessa tai illaksi viikossa 1–3 vuoden ajan.
Psykodraama soveltuu esim. itsetunto-ongelmiin, elämän kriiseihin, masennukseen, neuroottisiin ongelmiin, sosiaalisiin pelkoihin, paniikkihäiriöön, unettomuuteen, vieraantuneisuuteen ja viihtymättömyyteen. Psykodraama sopii ihmisille, joiden on vaikeaa käsitellä asioita puhumalla. Siitä voi olla hyötyä myös ihmisille, joilla on liiallinen taipumus analysoida kaikkea.
Psykoterapiaan pääsee 2011 alkaen aiempaa helpommin. Syynä tähän on lakimuutos, jonka myötä määrärahojen niukkuus ei enää rajoita uusien asiakkaiden pääsyä psykoterapiaan.
Kelan korvaamaan kuntoutusterapiaan on oikeus 16–67-vuotiailla ihmisillä, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön takia uhattuna. Kuntoutuspsykoterapiaan pääsy edellyttää vähintään kolme kuukautta kestänyttä hoitosuhdetta ja psykiatrian erikoislääkärin arviota.
Pääsy psykoterapiaan on ollut tähän asti hankalaa varsinkin loppuvuodesta, sillä Kelan määrärahat ovat usein loppuneet kesken. Pääsy on ollut harkinnanvaraista.Kelan korvaamaa psykoterapiaa sai viime vuonna noin 14 700 kuntoutujaa. Lakimuutoksen arvioidaan lisäävän asiakasmäärää ensi vuonna noin kymmenellä prosentilla. Kustannusten lasketaan nousevan noin 26 miljoonaan euroon.
Yksi mielenkiintoinen aspekti asiassa on se, että päätös on KELA:lta aikamoinen linjanveto. Miten toimitaan jatkossa lasten astma-, kipu- ja esim. syöpälääkkeiden kohdalla joissa pakkausselosteessa indikaationa mainitaan vain aikuiset? Metyylifenidaatithan ollaan siis aikuisilta jättämässä korvauksen ulkopuolelle juuri tuon indikaation puuttumisen takia, nykyisellään käyttäjiksi mainitaan pakkausselosteessa vain lapset ja nuoret. Jos asiaa siis tällä tavalla tulkitaan johon KELA:n päätös metyylifenidaattien osalta perustuu, korvattavuus tulisi siis myös muissa lääkkeissä lopettaa niiltä osin kuin se koskee indikaation ulkopuolella olevia käyttäjiä.
Suomessa on noin 30 000 tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:sta kärsivää lasta, aikuisia on noin 200 000. Aikuisista valtaosalla häiriö on diagnosoimaton. ADHD on aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriö, jonka vuoksi ADHD:sta kärsivä henkilö ei pysty keskittymään. Lisäksi hän unohtaa helposti asioita, hänen on vaikea säädellä tunteitaan ja hän addiktoituu helposti esimerkiksi tupakkaan, alkoholiin tai shoppailuun ja ylivelkaantuu. Epäkohteliaat töksäyttelyt ja suoraan sanomiset kuuluvat myös asiaan, vaikka ADHD:sta kärsivä ihminen ei haluaisikaan tieten tahtoen loukata ketään.