Elämä Kantaa


Eilen mietin tätä vuotta ja sitä matkaa minkä oon tehny tässä  oikeestaan 4 vuoden aikana. Erään tragedian seurauksesta ajauduin kriisiterapiaan, josta pätevä kriisi/psykoterapeutti huomas että omat traumatkin ovat käsittelemättä. Näistä siis siksi ajatuksia parisuhde-välilehdellä. Siitä alkoi sitten kolmen vuoden kaiken auki repiminen. Oli rankkaa, mutta äärimmäisen palkitsevaa. Tarun saatua diagnoosi, aukes toinen ovi, joka sitten oli toinen ratkaiseva tekijä; oma diagnoosi. Sekin oli kriisin paikka. Piti määritellä minäkuva uudelleen. Piti oppia tuntemaan se Päivi joka on siellä kaiken muun alla. Mutta se, mihin tää matka on mut tässä vaiheessa tuonut, on aivan jotain uskomatonta. 5 lehtijuttua, MeNaiset-blogikirjotus, Mari Petäjän ADHDn kasvot-valokuvaprojekti, Suomen adhd-aikuiset ry:n potilasetutoimikunnan puheenjohtajuus, Inhimillinen Tekijä, ja nyt oon saanut kolmessa päivässä enenmmän positiivista palautetta kuin koko elämäni aikana yhteensä. Mutta se palkitsee täysin. Ja kertoo mulle, että oon oikeella tiellä. ♥♥♥♥

MOT: Kela narautti potilaan


”Esimerkisi masennuslääke amitriptyliiniä ei suositella alle 18-vuotiaille koska tietoa tehosta ja turvallisuudesta lapsille ja nuorille ei ole. Kuitenkin lääketilaston mukaan sitä on apteekeista peruskorvattu alle 18-vuotiaille.
Vaihdevuosihormoni Divinasta on lääkefirman mukaan vain vähän kokemuksia yli 65-vuotiaiden naisten hoidossa. Korvauksia maksetaan kuitenkin myös yli 65-vuotiaalle. 
Opiaatteja käyttävät potilaat kärsivät lähinnä syöpäkivuista. Käyttöohjeissa mainitaan yleisesti, ettei niiden tehoa ja turvallisuutta ole varmistettu alle 12-vuotiailla. 32 alle neljävuotiasta, 114 5-9 vuotiasta ja 908 10-14-vuotiasta syöpäpotilasta sai lääkkeistä korvauksia. 
Jos metyylifenidaattien korvauksien leikkaus ikäperuteisesti muodostuu lääkekorvausten käytäntöjä ohjaavaksi ennakkotapaukseksi, leikkaukset osuisivat esimerkiksi iäkkäisiin hormoonilääkitystä saaviin naisiin ja syöpään sairastuneisiin lapsiin.”

MOT: Kela narautti potilaan

Tero Koskinen

29-vuotias ADHD-potilas saa metyylifenidaattilääkkestään kelakorvaukset. Täytettyään 30 sama henkilö pulittaa parin tonnin lääkkeet omasta kukkarostaan. Miksi usein syrjäytymisvaarassa olevat ADHD-aikuiset joutuvat maksamaan itse lääkkeensä? Koska lääkevalmisteiden korvattavuudesta päättää sairausvakuutuslain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Koska hintalautakunta voi hyväksyä lääkevalmisteen peruskorvattavaksi enintään myyntilupaviranomaisten hyväksymässä laajuudessa. Koska metyylifenidaattivalmisteet on hyväksytty käytettäviksi ja korvattaviksi vain lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa. Ja koska lääketehtaat eivät ole hakeneet korvattavuutta aikuisille.

Kelan mukaan Kelan valtuudet rajoittuvat sairausvakuutuskorvauksissa lain toimeenpanoon ja lääkekorvauksissa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan päätösten asettamiin rajoihin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan metyylifenidaattivalmisteiden saattaminen korvattaviksi muussa käytössä kuin lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa edellyttäisi, että myyntilupaviranomaiset hyväksyisivät lääkefirman hakemuksesta käyttöaiheen laajennuksen ja hintalautakunta vahvistaisi sen jälkeen korvattavuuden laajentamisen.

Metyylifenidaatin käytöstä aikuisten ADHD:n hoitoon on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa metyylifenidaatit korvataan potilaan iästä riippumatta. Suomessa kuvio on niin sekava, että kukaan ei kanna vastuuta yksittäisen potilasryhmän asioista. Lainsäädäntökin lähtee enemmän viranomaisten ja lääketeollisuuden kuin potilaan tarpeista.

Ketkä näistä niin sanotuista perusteettomista lääkekorvauksista nauttivista potilasryhmistä lopulta narahtavat, on sattuman varassa. Hormoonilääkkeitä käyttävät eläkeläisrouvat ja syöpää sairastavat lapset eivät ole joutuneet luupin alle. Korvaukset maksetaan heille taatusti jatkossakin, koska heidän tilanteensa vilahti nyt julkisuuteen ennen kuin virkamieskoneisto ehti reagoida.

Tässäpä MOTin blogia tästä mun ja Minna Lindeqvistin ajamasta asiasta. NYT jo uutiskynnyksen siis ylittäneenä. eihän tässä mennytkään kuin 8kk moiseen asiaan. Uskon että tämänpäivän ohjelman jälkeen puhuu muutkin kuin me ADHD-aikuiset asiasta.  Mutta ymmärtääkseni laki on kaikille sama.Tällöijn mielestäni korvataan kaikille tai sitten ei kenellekkään. Narkolepsiaan käytettävä lääke, esimerkiksi, arvaatkaapas vaan millä sitä hoidetaan, ja lukeekohan se käyttöaiheesa…..


Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä on hoidettava syrjimättä ja terveydenhuollon voimavarojen mukaan. Lain mukaan potilaan uskonto ja vakaumus sekä kulttuurinen tausta on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon hoitoa toteutettaessa.

Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Laki edellyttää, että kaikki viranomaiset laativat yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka sisällöistä sisäasianministeriö on antanutsuositukset toukokuussa 2010. Yhdenvertaisuuslailla on laitettu voimaan Euroopan unionin rasismi- ja työsyrjintädirektiivit.

Adressin luovutus


Kuva:Mari Petäjä
Kuva:Mari Petäjä

4.10.2011

Adressi luovutettiin Minna Lindeqvistin kanssa 4.10.2011 KELA:n pääjohtaja Liisa Hyssälälle, Terveysosaston johtaja Elise Kiviniemelle sekä Terveysosaston johtavalle lääkärille Pekka Koivistolle lausuntomme liittyen metyylifenidaattien korvauksiin sekä adressin asian puolesta.

Kuten MOT-ohjelmassa kaikki varmasti huomasi Pekka Koiviston vastahankaisuuden, samaa oli aistittavissa adressin luovutustilaisuudessa. Kovin olivat sitä mieltä, että asiahan alunperinkään ei KELAlle kuulu. Pääsääntösesti hokivat toimineensa lain puitteissa. Minna kysyikin, että onko laki oleellisesti muuttunut helmikuussa, johon vastasivat, että silloin vasta huomasivat, että ovat korvanneet lääkettä ”jota ei tarvisisi korvata”. Toki olivat korvanneen nämä jo kymmenen vuoden ajan.

Uskon että kansalaisaktivismista tässä tulee oleen ehkä jopa aikaansaavaa voimaa, näinollen yksikään nimi eikä tämä mun ”harrastus” ADHD:n parissa mennyt hukkaan. Tässä kun on vuoden tätä rumbaa pyörittänyt  pro bonona. Haave tietysti olisi, jos tästä ammatin saisin.

Minä. ADHD-aikuinen


Kuva:Mari Petäjä

Mukavaa, että löysit blogini. Halusin luoda asiapitoisen blogin, vähemmän asiapitoisen Päivin plokin rinnalle. Päivi löytyy myös facebookista . Haluan painottaa sitä, että en ole terveydenhoidon ammattilainen, en psykiatri tms. vaan kotiäiti jolla ADHD diagnosoitiin 11/2009. Puolivuotta esikoiseni ADD diagnoosin jälkeen.

Jotenkin on tässä puolentoistavuoden aikana tullut kuva, että adhd on ihmistyyppi, joka ei pysy paikallaan. Haluan muuttaa tätä käsitystä. ADD on toki oma oireyhtymänsä, jossa samankaltaisuuksia kovin tähän H:lla lisättyyn kirjainyhdistelmään on paljonkin. Oma H-kirjaimeni sinne väliin sai impulsiivisuus., ei siis hyperaktiivisuus.

Siinä, missä huomion saa tämä ylivilkas ryhmä ”häiriökäytöksellään”, me muut jäädään huomiotta. ADD ja oma hyperaktiivittomuus siis kun pitää takapuolen penksissä ja aivot lomalla varsinkin opiskelu tilanteessa. Ja miksei myös töissä. (Palaverit, ym tilanteet missä olisi tärkeää olla kartalla).

ADHD ja lääkitys

Lääkityksestä ollaan montaa mieltä. En usko että asiassa on oikeita tai vääriä mielipiteitä.

Meillä lääkettä syö diagnoosin saaneet. Minä 27mg Concertaa ja esikoinen 36mg. Tilanne ennen diagnosointia oli se, että joka asiasta tuli riitaa, huudettiin, tavarat lenteli.Räjähdys saatto tulla välittömästi jossain tilanteessa. Tunteet heilahteli, nollasta – sataan alle nanosekunnin. Mitään asiaa ei saanut tehtyä loppuun asti saati kunnolla. Kämppä siinä kunnossa ettei kehdannut ketään pyytää kylään. Syntymäpäivät jäi viettämättä. Rahaa kun tuli, se poltteli taskuissa niin että piti päästä tuhlaamaan, vaikka tieto siitä, että pitää maksaa laskut ja rahan pitää riittää oli jossain ajatusten lomassa mielessä. Impulssin seuraaminen ajoi kaiken edelle.

Lääkkeet on mahdollistanut sen että saan alotettua asioita. Pystyn keskittymään koulussa (opiskelen siis oppisopimuksella Yrittäjän erikoisammattitutkintoa; johtaminen). Pysyn palavereissa kartalla, missä mennään. En hermostu niin herkästi. Kokoajan ei ole tavarat hukassa (pääasiassa avaimet ja puhelin).

Taru ei myöhästele koulusta, laukussa pääasiassa löytyy tarvittavat välineet. Koulumatka ei kestä tuntitolkulla. Läksyt useimmiten tehtynä, muutama unohdus on kuukaudessa mutta huomattava ero aikasempaan. Kaverisuhteet parantuneet, kiinnostus harrastuksiin säilyy. Nämä nyt äkkiseltään tulee mieleen.

Meillä ei auta ruokavalio eikä liikunta, toki en kiistä etteikö näistä apua ole muilla, meillä ne eivät toimi.

Erikoisena koen kuitenkin sen, että KELA lääkekorvattavuuden aikuisilta poisti. Ihan järjetöntä touhua.Laskeskelin tossa joskus näin:

Laskeskelin tässä, että jos ADHD aikuisia olisi 200 000, joilla kaikilla lääkitys, k.a. vois olla korvattavuudessa n.40€.

200 000 x 40 eur x 12 = 96 000 000 eur

Jos kaikki  hakis vaikka psykoterapiaan , se maksaa n. 30€/h KELAlle minimissään sitä saa kerran viikossa, jollon 4h/kk. se taas maksais kelalle vuodessa  4h x 30eur x 12kk x 200 000 = 288 000 000 eur

Psykoterapia on mielenterveysongelmien ja elämän kriisien hoitamista keskustelun avulla psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa. Terapiaan hakeutumisen tavallisimmat syyt ovat ahdistus, masennus, pelot sekä ongelmat ihmissuhteissa, työssä tai opiskelussa. (ADHD hoitamattomana on juuri tätä!! -oma huom-)

Psykoterapiamaksuista ei ole mitään sitovia ohjeita, vain ohjeellisia suosituksia. Psykoterapeutin koulutuksesta riippuen terapiamaksu on yksilöterapiassa yleisimmin n. 50 – 80 euroa/käynti. Ryhmäterapiassa maksu on yksilöä kohti edullisempi.

Kelan kuntoutuksena kustantamassa psykoterapiassa Kela maksaa osan psykoterapeutin palkkiosta. Kuntoutujan omavastuuosuudeksi jää yleisimmin 8 – 27 euroa käyntikerralta.

Jos psykoterapiasta aiheutuu ylimääräisiä matkakustannuksia, voi Kelalta anoa myös niihin korvausta omavastuuosuuden ylittävältä osalta.

Pitkä psykoanalyyttinen psykoterapia

Potilas puhuu terapeutille tunteistaan. Epäselvistä tunteista puhuminen auttaa ottamaan niihin etäisyyttä ja etäisyys tunteisiin vähentää ahdistusta. Työskentelyn painopiste on psykoanalyysiä enemmän ajankohtaisissa elämän vaikeuksissa, kuten ongelmallisissa ihmissuhteissa, joita tosin pyritään ymmärtämään menneisyyden valossa.

Terapia soveltuu monenlaisten ongelmien kanssa työskentelyyn kuten masennus, erilaiset ahdistushäiriöt, psykosomaattiset tai psykoottiset oireet. Hoito kestää 2–5 vuotta ja tapaamiset ovat useimmiten kaksi kertaa viikossa.

Psykodraama

Psykodraama on ryhmässä tapahtuvaa toiminnallista terapiaa. Ihmistä autetaan käsittelemään ongelmaansa toiminnan avulla sen sijaan, että siitä vain puhuttaisiin. Ongelma muotoillaan konkreettiseksi tapahtumaksi, joka näytellään. Ryhmän jäsenet ottavat vuorollaan eri rooleja.

Psykodraamaterapiaa on viikonloppukursseista aina muutaman vuoden kestäviin ryhmiin asti. Pitkäaikainen terapiaryhmä voi kokoontua viikonlopuksi kerran kuukaudessa tai illaksi viikossa 1–3 vuoden ajan.

Psykodraama soveltuu esim. itsetunto-ongelmiin, elämän kriiseihin, masennukseen, neuroottisiin ongelmiin, sosiaalisiin pelkoihin, paniikkihäiriöön, unettomuuteen, vieraantuneisuuteen ja viihtymättömyyteen. Psykodraama sopii ihmisille, joiden on vaikeaa käsitellä asioita puhumalla. Siitä voi olla hyötyä myös ihmisille, joilla on liiallinen taipumus analysoida kaikkea.

lähde: http://www.mtkl.fi/

Psykoterapiaan pääsy helpottuu

Psykoterapiaan pääsee 2011 alkaen aiempaa helpommin. Syynä tähän on lakimuutos, jonka myötä määrärahojen niukkuus ei enää rajoita uusien asiakkaiden pääsyä psykoterapiaan.

Kelan korvaamaan kuntoutusterapiaan on oikeus 16–67-vuotiailla ihmisillä, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön takia uhattuna. Kuntoutuspsykoterapiaan pääsy edellyttää vähintään kolme kuukautta kestänyttä hoitosuhdetta ja psykiatrian erikoislääkärin arviota.

Pääsy psykoterapiaan on ollut tähän asti hankalaa varsinkin loppuvuodesta, sillä Kelan määrärahat ovat usein loppuneet kesken. Pääsy on ollut harkinnanvaraista.Kelan korvaamaa psykoterapiaa sai viime vuonna noin 14 700 kuntoutujaa. Lakimuutoksen arvioidaan lisäävän asiakasmäärää ensi vuonna noin kymmenellä prosentilla. Kustannusten lasketaan nousevan noin 26 miljoonaan euroon.

lähde: http://www.kaleva.fi/uutiset/psykoterapiaan-paasy-helpottuu-ensi-vuonna/879834

Yksi mielenkiintoinen aspekti asiassa on se, että päätös on KELA:lta aikamoinen linjanveto. Miten toimitaan jatkossa lasten astma-, kipu- ja esim. syöpälääkkeiden kohdalla joissa pakkausselosteessa indikaationa mainitaan vain aikuiset? Metyylifenidaatithan ollaan siis aikuisilta jättämässä korvauksen ulkopuolelle juuri tuon indikaation puuttumisen takia, nykyisellään käyttäjiksi mainitaan pakkausselosteessa vain lapset ja nuoret. Jos asiaa siis tällä tavalla tulkitaan johon KELA:n päätös metyylifenidaattien osalta perustuu, korvattavuus tulisi siis myös muissa lääkkeissä lopettaa niiltä osin kuin se koskee indikaation ulkopuolella olevia käyttäjiä.

Suomessa on noin 30 000 tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:sta kärsivää lasta, aikuisia on noin 200 000. Aikuisista valtaosalla häiriö on diagnosoimaton. ADHD on aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriö, jonka vuoksi ADHD:sta kärsivä henkilö ei pysty keskittymään. Lisäksi hän unohtaa helposti asioita, hänen on vaikea säädellä tunteitaan ja hän addiktoituu helposti esimerkiksi tupakkaan, alkoholiin tai shoppailuun ja ylivelkaantuu. Epäkohteliaat töksäyttelyt ja suoraan sanomiset kuuluvat myös asiaan, vaikka ADHD:sta kärsivä ihminen ei haluaisikaan tieten tahtoen loukata ketään.

(lähde: http://aamusydamella.yle.fi/node/81)

ADHD- aikuiset ry:n potilasetutyöryhmän tiedote heinäkuu 2011


http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=678

Vastine Verkkomedian julkaisemaan CCHR:n lehdistötiedotteeseen 13.7. 2011

ADHD-ihmisillä on puutetta dopamiinista

ADHD-oireyhtymästä kärsivät eli hyperaktiiviset, impulsiiviset ihmiset potevat kroonista dopamiinin puutetta motivaatioon ja palkitsevuuteen liittyvissä aivojen kroonista dopamiinin puutetta motivaatioon ja palkitsevuuteen liittyvissä aivojen alueissa, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Dopamiini on aivojen hermosolujen ns. välittäjäaine, joka liittyy mm. palkitsevuuden kokemuksiin ja muistijälkien muodostumiseen.
Siksi myös stimulantit, joka antavat palkitsevia tuntemuksia ilman kokemuksia, toimivat lapsilla. He pystyvät keskittymään paremmin, koska palkitsemisjärjestelmä on tyydytetty.

Lähteet:http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/adhd-ihmisilla-puutetta-dopamiinista

ADHD:llä on vaikutuksia myös työelämässä

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että 30 – 60 %:lla ADHD-lapsista esiintyy merkittäviä tämän häiriön oireita vielä aikuisena. Yhdysvalloissa on arvioitu, että noin 4,4 %:lla aikuisista on ADHD-oireyhtymä. ADHD-potilailla on usein vaikeuksia löytää työ, jossa he voivat onnistua. Heillä on suurempi riski joutua onnettomuuksiin, tulla erotetuksi työstään, tehdä suuriakin virheitä ja epäonnistua töiden loppuun saattamisessa.

Tutkijat selvittivät ADHD:tä sairastavien työntekijöiden työnantajalle aiheuttamia lisäkustannuksia ja sellaisten työntekijöiden aiheuttamia lisäkustannuksia, joilla on ADHD:tä sairastavia lapsia huollettavanaan. Molemmissa ryhmissä vuosittaiset terveydenhuoltokustannukset, poissaolopäivät ja vaihtuvuus olivat merkitsevästi suurempia kuin verrokkiryhmissä (ADHD:tä sairastamattomilla ja työntekijöillä, joiden lapsilla ei ollut ADHD:tä).
(Kleinman N ym. J Occup Environ Med 2009;51:1247)

Aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöitä on yleisyytensä takia ehdotettu kuuluvaksi kansantauteihin. Se tulisi tunnistaa ajoissa hoidon ja tuen aloittamiseksi. Vaikka psykososiaaliset ja pedagogiset toimenpiteet ovat ensisijaisia, lääkehoito on aiheellinen oireiden ollessa huomattavia ja myös monien liitännäisongelmien yhteydessä. Häiriön taustalla on geneettisiä, anatomisia, neurofysiologisia ja neurokemiallisia poikkeavuuksia, erityisesti dopaminienergiseen ja noradrenergiseen hermovälitykseen liittyviä. Näihin kohdistuva lääkehoito (stimulantit) on osoitettu pelkkää psykososiaalista hoitoa tehokkaammaksi. Ohjeen mukainen käyttö ei lisää huumeisiin sortumista vaan pikemminkin suojaa siltä. Muita lääkkeitä – lähinnä noradrenergisia depressiolääkkeitä – suositellaan, jos väärinkäyttövaara on huomattava.

(Eila Airaksinen ja Mauno M Airaksinen- Nuorten aktiivisuus ja tarkkaavaisuushäiriön lääkehoidon perusteet Duodecim 2003:119:1553-62)

Hoitamaton ADHD voi viedä mielenterveyden

Duodecimin Käypä hoito -työryhmä on saanut valmiiksi tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden häiriön ADHD:n kansallisen diagnosointi- ja hoitosuosituksen.
Työryhmä muistuttaa, että hoitamattomana ADHD lisää psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä ja vaikeuttaa lapsen ja nuoren sekä hänen lähipiirinsä selviytymistä arjessa. ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita psykiatrisia ja kehityksellisiä häiriöitä, jotka myös vaativat hoitoa.

ADHD on sairaudeksi luokiteltu syntymistavaltaan neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jonka kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä. Ydinoireita ovat keskittymiskyvyttömyys, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä esiintyy eriasteisina arviolta 4–10 prosentilla ikäluokasta. Pojilla ADHD:ta arvioidaan esiintyvän kolme kertaa useammin kuin tytöillä.
Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös muut lasten hoitoa ja kuntoutusta tarjoavat ammattilaiset mm. päivähoidossa ja kouluissa.
Lähde:http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article126092.ece..

Ilman lääkitystä ADHD-oireisen lapsen elämää voisi kuvata joko jatkuvaksi iltavilliksi tai unenomaiseksi haavemaailmaksi; riippuen siitä mitkä ADHD:n oireet ovat määrääviä. Koska muutokset aivojen välittäjäaineissa ovat neurobiologisia, pelkästään kasvatuksellisilla ja kuntouttavilla toimilla ei aina ole riittävää vaikutusta ADHD-oireisen lapsen toimintakykyyn. Suurin osa ADHD-oireisista lapsista hyötyy lääkityksestä varsinkin kouluiässä sillä lääkitys tasoittaa välittäjäainepitoisuuden normaalille tasolle. Lääke auttaa lasta keskittymään opetettavaan asiaan paremmin ja vähentää häiriöherkkyyttä ja impulsiivisuutta.

Olemme hyvin huolissamme Ole Lindellin Verkkomediassa 13.7.2011 julkaistusta kirjoituksesta jossa hän kritisoi ADHD:n lääkehoitoa. Tutkimustulosten lisäksi omat kokemuksemme ADHD-aikuisina ja ADHD-lasten vanhempina vahvistavat kiistatta lääkityksen hyödyn muun kuntouttavan toiminnan apuna. Lääkitys vaikuttaa sekä oppimiseen että käytökseen, mutta myös positiivisen minäkuvan ja terveen itsetunnon syntymiseen. ADHD:n kyseenalainen maine muotisairautena ja psykiatrisena ongelmana vaikeuttaa niin ADHD-lasten kuin -aikuistenkin oikeanlaista hoitopolkua ja asettaa oireyhtymästä kärsivät eriarvoiseen asemaan muiden kehityksellistä häiriötä sairastavien potilaiden kanssa.
Lisää tietoa ADHD:sta saa ADHD-liiton ja Suomen ADHD-Aikuiset Ry:n internet-sivuilta osoitteista www.adhd-liitto.fi ja http://adhd-aikuiset.org/

Päivi Tasala
ADHD-kouluttaja
Suomen ADHD-Aikuiset ry:n potilasetutoimikunnan puheenjohtaja

Minna Lindeqvist
Suomen ADHD-Aikuiset ry:n puheenjohtaja
Potilasetutoimikunnan jäsen

Jarkko Mäenpää
Suomen ADHD-Aikuiset ry:n varapuheenjohtaja
Potilasetutoimikunnan jäsen