Olet ehkä joskus miettinyt, mistä tiedät, onko lapsellasi ADHD. Sitä ei ole helppo tietää, sillä ei ole olemassa vain ADHD-lapsille tyypillistä käyttäytymistä. Myös muut lapset voivat käyttäytyä ADHD-lasten tavoin.
Suurin ero on se, että ADHD-lapsi käyttäytyy häiritsevästi useammin kuin muut lapset, eikä hän pysty hallitsemaan tai muuttamaan käytöstään ilman apua. Hänen voi olla vaikea keskittyä, hän saattaa häiritä luokkatovereitaan (joskus huomaamatta sitä itse) tai olla levoton, tai hänen voi olla vaikeata keskittyä opetukseen tai tehtäviinsä. Hänellä voi myös olla tarve puhua paljon.
Alla kerrotaan neljästä ADHD-lapsesta ja heidän kokemistaan vaikeuksista. Niistä huomaat, että ADHD-lapseen on hyvä suhtautua ymmärtäväisesti, myötätuntoisesti ja rauhallisesti.
Sanelutehtävän aikana Henry näkee ikkunasta oravan kiipeilevän puussa. Hänen täytyy kertoa siitä heti jollekulle, sillä orava on hänestä heti tärkeämpi kuin sanelutehtävä. Hän ei pysty odottamaan ja kysyy innokkaasti: ”Näittekö tekin oravan puussa?” Luokkatoverit ovat harmissaan, koska Henry häiritsi heidän keskittymistään, eivätkä he enää muista sanelutehtävän viimeistä lausetta. Henry ei ymmärrä, miksi toiset ovat vihaisia – hänhän vain näytti heille jotakin, jonka hän uskoi kiinnostavan kaikkia. Hän ei ymmärrä, että vaikka oravan näkeminen on mielenkiintoista, sanelutehtävä on sitä tärkeämpi.
Markus piirtää sarjakuvaa. Hän piirtää puhekuplat lyijykynällä ja kirjoittaa tekstit niiden sisään mustekynällä. Yhtäkkiä hän ei löydä lyijykynäänsä mistään. Hänestä on itsestään selvää, että joku luokkatovereista on ottanut sen. Hän ei ala etsiä kynää pöydältä, vaan huudahtaa heti: ”Kuka otti lyijykynäni?” Kaikki Markuksen luokkatoverit sanovat, etteivät he ole ottaneet kynää. Tämä suututtaa häntä entistä enemmän, ja hän huutaa: ”Te kaikki valehtelette ja pilkkaatte minua!” Onneksi joku huomaa kynän lojuvan tuolin alla ja Markus rauhoittuu. Hän ei ollut huomannut kynän pudonneen vahingossa. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että joku muu oli ottanut hänen kynänsä, ja tämän ajatuksen oli pakko olla oikea.
Lennart keinuu tuolillaan. Niin hän tekee melkein koko ajan, sillä hän on levoton, ja keinuminen pitää hänet liikkeessä. Lennart itse ei huomaa koko asiaa, sillä hänhän tekee niin koko ajan.
Tänään matematiikan tunnilla hän keinuttelee jälleen itseään ja osuu toistuvasti matematiikan kirjaan, jonka viereisessä pulpetissa istuva oppilas on tukenut pystyasentoon pulpetilleen. Vierustoveri pyytää häntä varomaan, mutta Lennart ei kuule pyyntöä. Seuraavasta osumasta kirja kaatuu, ja vierustoveri valittaa opettajalle. Opettaja kehottaa Lennartia pysymään kauempana ja istumaan paikallaan. Lennart on vakuuttunut siitä, ettei kirjan kaatuminen ollut hänen syynsä, ja huutaa: ”En minä tehnyt mitään!”
Joshuan on vaikea keskittyä tehtävään. Hän ratkaisee parhaillaan monimutkaista matematiikantehtävää, kun hänen vierustoverinsa on niistettävä nenänsä. Joshuaa tämä häiritsee, koska hänen ajatuksensa katkesi kesken ja hänen täytyy aloittaa alusta. Siksi hän kysyy opettajalta: ”Tonyn niistäminen häiritsee minua. Eikö hän voisi olla hiljaa?”
lähde: http://www.hospitalteachers.eu/timsis/index.php?id=1517&L=7