AD(H)D -työtoverin käsikirja

ADHD

• On neurologinen aivojen toimintahäiriö, jossa aktiivisuustasojen säätö eri aivolohkoille ei toimi täysin normaalisti. Joidenkin arvioiden mukaan noin 4% aikuisista on adhd-oireita merkittävästi

•  On synnynnäinen ja periytyvä ominaisuus ja tunnetumpi lapsilla, eikä aina häviä aikuisikään tultaessa; voi myös ruveta oireilemaan selkeämmin vasta aikuisiässä työ- ja perhe-elämän paineiden kasvaessa.

• On aivan oma oireyhtymänsä, eikä siis mitenkään tekemisissä esim. älykkyyden tai mielenterveyden kanssa. Adhd-henkilö voi siis olla viisas tai tyhmä, henkisesti terve tai sairas, kuten kaikki muutkin.

• Ei ole ns. huuhaa-diagnoosi ja muoti-ilmiö, vaan neurologisissa tutkimuksissa ja aivokuvauksissa näkyvä oireyhtymä, joka on tunnettu eri nimillä jo pitkään.

• Ilmenee eri muodoissa kun matalan aktiivisuustason kanssa kamppailevat aivot etsivät virikkeitä pysyäkseen ”hereillä.” Ulkoiset virikkeet ovat samoja mitä monilla muillakin ihmisillä (kun täytyy väsyneenä pysyä virkeänä): sormien naputteleminen, levottomuus ylivilkkauteen asti, töhertely, ”levottomat jalat,” tilannehuumori jne.

• Toinen vaihtoehto on, että virikkeet löytyvät ja syntyvät omista aivoista, jolloin henkilö on omissa ajatuksissaan ja vaikuttaa poissaolevalta. Tätä ajoittain vetäytyvää ”haaveilijatyyppiä” kutsuttiin aiemmin termillä ADD (adhd ilman ylivilkkautta), nykyisin adhd-i (inattentiivinen adhd)

• On viime aikoina todettu merkittäväksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. On arvioitu, että vangeista noin 60% on adhd-henkilöitä. Adhd nostaa alkoholisoitumisen ja huumeriippuvuuden riskin 2-3 kertaiseksi ja lisää huomattavasti riskiä rikollisuuteen ajautumiseen.

• On myös erittäin hyödyllinen ilmiö, joka on omalta osaltaan mahdollistanut monien poikkeuksellisten kykyjen syntymisen. Esim. Einstein, Beethoven ja Mozart ovat asiantuntijoiden mielestä olleet adhd-henkilöitä. On arvioitu, että menestyvistä yritysjohtajista noin 50% voisi saada adhd-diagnoosin.

ADHD-HENKILÖ

•  Ei usein pysty ohjaamaan täysin ajatuksia juuri siihen asiaan, jonka pitäisi olla keskittymisen kohteena, vaan ajatus karkaa johonkin muuhun mielenkiintoisempaan aiheeseen, tai vilistää asiasta toiseen juurikaan pysähtymättä.

•  Pystyy keskittymään yhtäjaksoisesti vain 5-10 minuuttia, kun muut yleensä noin 15-20 minuuttia, varsinkin jos työstettävä asia on rutiiniluontoinen ja arkinen.

• Kykynee poikkeavaan ylikeskittymiseen ja tekemään lukemattomia asioita samanaikaisesti, jos aihe tai tekeminen on mielenkiintoista ja motivoivaa.

•  Ei aina pysty suodattamaan aistien tuomasta informaatiotulvasta olennaista, vaan elää omassa rikkaassa maailmassaan jossa on paljon ääntä, valoa ja värejä. Adhd-henkilö kokee siksi elämyksiä joita useimmat muut eivät koe, mutta jotain oleellista saattaa myös jäädä huomaamatta

•   On usein myös muita herkempi aisteiltaan ja voi huomata esimerkiksi vaaratilanteet muita aikaisemmin.

•  On usein luova lahjakkuus, kätevä käsistään ja taitava teknisten laitteiden kanssa.

• On usein taitava puhuja ja herkkä vaistoamaan tilanteita, sekä vahvasti empaattinen (ehkä siksikin että on elämässään itse kohdannut paljon ongelmia).

•  Hämmästyttää välillä tehokkuudellaan koko lähipiiriään, välillä ei saa aikaan mitään.

• Saattaa unohdella ja kadottaa aivan merkillisiä asioita. Välillä muistaa nekin asiat, joita kukaan muu ei muista.

•  On usein vaikeuksissa tehtäviensä organisoinnin ja priorisoinnin kanssa.Saattaa olla epätasaisen keskittymiskykynsä ja tempperamenttinsa kanssa joskus hyvin raivostuttava ihminen läheisilleen ja työtovereilleen.

•  On toisaalta usein ryhmän ilopilleri ja keskipiste, levittää hyväntuulisella ja koomisella huumorintajullaan iloista ilmapiiriä ympärilleen ja saa muutkin innostumaan omalla innokkuudellaan.

•  Ei ole kaavoihin kangistunut, vaan usein inhoaa vakiintuneita toimintatapoja, koska ne eivät ole kiinnostavia ja motivoivia, on siksi idearikas ja kokeilunhaluinen ja keksii uusia menettelytapoja. Tarvitsee ympärilleen henkilöitä, jotka poimivat loistavat ideat niistä vähemmän toimivista, joista ei ole huomannut jotain ”pientä” puutetta…-

•  On usein hyvä johtaja, mutta organisaattorina ja sihteerinä ei pärjäisi pitkään. Johtajana ei tule toimeen ilman omaa organisoivaa sihteeriään…

• On usein töissä taidealalla, toiminnallisissa ammateissa (ambulanssikuskina/hoitajana, palomiehenä, poliisina jne.), kädentaitoja vaativissa ammateissa (koneiden/autojen korjaus, käsityöalat jne.), tai vaikkapa opetustyössä.

•  Näyttää usein olevan omissa puuhissaan tai ajatuksissaan, mutta saattaa silti olla tilanteessa aivan ajan tasalla – tai sitten ei. Jos tipahtaa kärryiltä kokouksessa tai keskustelussa, on harjaantunut nousemaan sinne nopeasti takaisin ja esittelee siinä silmänräpäyksessä jo pian lennokkaimpia ideoita ja toimintatapoja. Ratkaisee ongelmat nopeasti, jos ne ovat ratkaistavissa. Tämäkin osittain siksi, että on joutunut ratkomaan ongelmiaan ja harjaantunut siihen

•  Pystyy usein kaikesta huolimatta toimimaan ulkoisesti kuin kuka tahansa muukin myös kuivissa rutiinitehtävissä ja negatiivisessa ilmapiirissä, mutta vain jos keskittää kaiken tarmonsa yrittämiseen. Tästä seuraa kuitenkin hyvin nopea väsyminen, koska kaikki energia menee väkisin yrittämiseen. Tällainen tilanne ei voi jatkua kovin kauan.

YLEISIÄ LIITÄNNÄISOIREITA ADHD-HENKILÖILLÄ

– unihäiriöt (noin 70%)

– aistiyliherkkyydet (ääni, kirkkaat valo, tuntoaisti…)

– Asperger

– Kaksisuuntainen mielialahäiriö

– Masennus

– Luki- ja kirjoitushäiriö

KUINKA SUHTAUDUT  TAI  AUTAT

•   Älä pidä tyhmänä ja/tai laiskana (näin tapat viimeisenkin motivaation, josta seuraa lisäongelmia), adhd-henkilö ei ole laiskempi tai tyhmempi kuin kukaan muukaan!

• – Jos et ole varma menikö sovittu asia ”jakeluun” on helpointa kysyä kysyä sitä suoraan, se ei haittaa mitään. ”Kalenterissa on” -on varmin vastaus mitä voit saada.

• Älä kuitenkaan jankuta, äläkä muistuttele turhaan jos tiedät asia on kirjattu kalenteriin hoidettavaksi. Adhd-henkilö pitää sen minkä on luvannut ja oppii (tai on oppinut) kirjaamaan tärkeät asiat yhteen paikkaan. Epäluottamukseen turhautuu kuka tahansa.

•  Oheistoiminnot kuuluvat asiaan. Jos työtoverisi piirtelee tai näppäilee puhelintaan tms, se on yleensä merkki siitä että hän pitää itseänsä vireessä pysyäkseen tilanteessa mukana. Älä siis välitä siitä, jos oheistoiminta ei mene häiritseväksi – silloin on hyvä huomauttaa asiasta…

• Ota kaikki irti työtoverisi elinvoimasta, ideoista ja huumorintajusta – meillä kaikilla on oma paikkamme ja roolimme. Tönäise hänet omista ajatuksistaan hereille, jos tilanne niin vaatii tai nosta sormi suulle jos metelöinti ei sovi. Pyydä apua kun sitä tarvitset, tekniset vimpaimet ja ongelmien ratkaisu kun ovat jostai kummasta syystä adhd:n ”kotikenttää.”

Kirjoittaja: Eero Kantola 2010

Käytetty lähdeteos: Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus, Anne Lehtokoski.
Lisätietoja “työasioihin” löytyy myös kirjasta: ADHD- diagnosointi, kuntoutus ja hyvä arki (Adhd-liitto).