AD(H)D -tyttöjen oireet / piirteet


Hormonaaliset muutokset voivat pahentaa oireita murrosiässä ja tuoda ongelmat esiin voimakkaammin.

Lapsen lahjakkuus myös vaikuttaa oireiden esiintymiseen. Lahjakkailla tytöillä kompensointikyky piilottaa usein oireet. Tällöin kuormituksen lisääntyminen syystä tai toisesta paljastaa vasta ongelmat ympäristölle. AD/HD -tyttö kyllä on koko ajan tiennyt, että jotain on vialla ja ponnistellut suoriutuakseen muiden lailla.

Tarkkaamattomuus

  • En pystynyt koulussa tekemään kirjoitustöitä toisten tahdissa.
  • Minun piti tehdä enemmän hommia koulumenestykseni eteen kuin luokkakavereiden.
  • Arvosanani olivat heikompia, kuin mihin olisi ollut mahdollisuutta.
  • Olin hidas lukemaan.
  • Sain aikaan enemmän ryhmätöissä kuin yksinäisessä työskentelyssä.

Aloittamisen vaikeus

  • Läksyjenteon aloittaminen oli hankalaa.
  • Minun oli vaikeaa päästä kiinni tehtäviin, ellei lähellä ollut koko ajan joku jeesaamassa, kun juutuin johonkin.
  • Sain enemmän aikaan muiden kanssa kuin yksin

Tehtävien loppuunsaattaminen ja pitkäjänteisyys

  • Lukukauden mittaisten koulutöiden loppuunsaattaminen oli vaikeaa.
  • Sukkuloin monissa harrastuksissa ja toimissa, mutta pitkäjänteisyys puuttui niistä.
  • Vaikka kävin soittotunneilla, harjoittelin vain harvoin tai en koskaan.

Aamu-unisuus

  • Olin koulussa unelias, mutta virkosin heti, kun nousin ylös ja lähdin liikkeelle.
  • Aamuisin oli vaikeaa nousta ylös.
  • Tunsin heränneeni vasta myöhään aamupäivällä.
  • Tuntui, ettei minulla ollut energiaa yhtä paljon kuin muilla ystävilläni.

Tehtävien siirtäminen

  • Olin fiksu, mutta tein kaiken viimeisellä hetkellä.
  • Palautin kotiläksyt myöhässä ja joskus jätin ne kokonaan tekemättä.
  • Tein koulutehtäviä, mutta en muistanut palauttaa niitä kouluun.
  • Ainoa tapani lukea kokeeseen oli valvoa hyvin myöhään viimeisenä iltana.

Alhainen motivaatio ja alisuoriutuminen

  • En menestynyt koulussa niin hyvin kuin ajattelin.
  • Pärjäsin älykkyydelläni, enkä erityisemmin ponnistellut koulussa.
  • Vanhempien ja opettajien mielestä olisin pystynyt parempaan, jos olisin edes yrittänyt.
  • Aloitin jokaisen lukukauden parhain aikein, mutta en milloinkaan pitäytynyt niissä.

Järjestyksen pidon ongelmat

  • Huoneeni oli sotkuinen ja tavarat sikinsokin.
  • Reppuni / koululaukkuni / koulupöytäni oli sekaisin.
  • Minulla oli vaikeuksia toimia järjestelmällisesti.
  • Tehtävien, varsinkin pitkäjänteisyyttä vaativien töiden ja niiden palautuspäivien seuranta tuotti vaikeuksia.

Ajanhallinnan ongelmat

  • Myöhästelin koulusta.
  • Olin aina myöhässä harrastuksista.
  • Ajan kulumisen tunne hämärtyi.
  • Valvoin myöhään ja minun oli vaikeaa nousta aamulla ylös.

Vaikeudet aikuisen vastuulla olevien asioiden hoitamisessa

Vanhemmuus

  • Olen vanhempana epäjohdonmukainen
  • En pysty luomaan rutiineja itselleni, vielä vähemmän saan niitä lapsilleni
  • Minulla on vaikeuksia hillitä itseäni lasten edessä

Työpaikka

  • Minua on huomautettu työn tuloksista.
  • Olen sanoutunut irti, ettei minua irtisanottaisi.
  • Olen vaihtanut työpaikkaa usein, mutta en ole kyennyt löytämään ´oikeaa´ työtä.

Elämänhallinta

  • En tee taloustöitä säännöllisesti ja järjestelmällisesti.
  • Kotini / Toimistoni pursuaa järjestämistä kaipaavia paperipinoja.
  • Pesen pyykkiä, vasta kun se on aivan välttämätöntä.
  • Vaatekaapissani ei ole järjestystä ja se on aivan sekaisin.
  • En varaa säännöllisiä hammaslääkärin tai lääkärin tarkastuksia.
  • Lyön laimin auton rutiinihuollot.
  • Odotan, että bensa kuluu melkein viimeiseen tippaan, ennen kuin täytän tankin.
  • Elämäni on pullollaan lukuisia, vältettävissä olevia kriisejä.

Raha-asiat

  • Raha-asiani eivät ole hallinnassani.
  • Minulla on huomattava luottokorttivelka.
  • Veroilmoituksen tekeminen jää viime tinkaan.
  • Minulta on jäänyt lakisääteisiä maksuja maksamatta.

Muita vaikeuksia AD/HD -naisilla

Hormonaaliset asiat

  • Pärjäsin ala-asteella, mutta yläasteella ja lukiossa vaikeudet alkoivat.
  • Ennen kuukautisia mieleni ailahtelee, ärsyynnyn enkä siedä turhautumista.
  • PMS -oireeni ovat tulleet vuosi vuodelta vakavammiksi.
  • AD/HD -oireeni vähenivät raskauden aikana.
  • Juuri ennen vuodon alkua AD/HD -oireeni vaikeutuvat.
  • Vaihdevuosien hormonimuutokset ovat lisänneet AD/HD -oireiluani: keskittyminen, tarkkaavaisuus, muistiongelmat, tunteidenvaimennus.

Univaikeudet

  • Olen ”yökyöpeli”, enkä mene nukkumaan säällisenä aikana.
  • Nukahtaminen on vaikeaa, sillä ajatukset laukkaavat päässä.
  • Ympäristön pienet / jatkuvat äänet sekä valot häiritsevät nukahtamista.
  • Jos voisin nukkua oman aikataulun mukaan, nukkuisin 3:sta yöllä aamu 11:een.
  • Aamulla herääminen on äärimmäisen vaikeaa.
  • Sitä hitaammin vireystaso nousee, mitä pidempään nukkuu.

Fibromyalgia

 

  • Minun lihaksiani ja niveliäni särkee usein tai jatkuvasti.
  • Minulla on todettu fibromyalgia.

Ruokailutapojen ongelmat

  • En ruokaile säännöllisesti.
  • En pysty syömään maun, hajun tai ruoan rakenteen takia tiettyjä ruoka-aineita / ruokalajeja.
  • Syön liian suuria ruoka-annoksia kerralla.
  • Työnteosta / mielenkiintoisesta harrastuksesta on vaikeaa irtautua ruokailemaan.
  • Syön rauhoittaakseni itseäni.
  • En pysty lopettamaan syömistäni – syön ylen.
  • Minulla on joskus elämäni aikana ollut syömishäiriö.
  • Olen käyttänyt ulostuslääkkeitä väärin, laihduttamistarkoituksessa.

Verensokerin laskutaipumus / hypoglykemia

  • Ruokailuvälien pidennyttyä tulee heikko olo, keskittymisongelmia, muistiongelmia, yleinen vetelyys.
  • Äärimmäisenä oireena vapina.
  • Makeannälkä, tarve nostaa verensokeria.
  • Glukoosirasituksessa kolmen tunnin rasitusarvo laskee alle paastosokeriarvon.

Itselääkitseminen

  • Pidän itseni käynnissä päivän ajan kahvin, teen, cola -juomien tai muiden kofeiinia sisältävien juomien voimalla.
  • Syön paljon makeisia nostaakseni vireystilaani.
  • Poltan tupakkaa parantaakseni keskittymistäni.
  • Olen käyttänyt marihuanaa, alkoholia ja / tai muita päihteitä rauhoittaakseni itseäni.
  • Olen hankkinut rauhoittavia lääkkeitä rauhoittaakseni ajatusten virtaa varsinkin iltaisin.

Hyväksikäyttö / trauma

  • Olen joutunut koulussa ja/tai työelämässä järjestelmällisen nöyryyttämisen tai hyväksikäytön kohteeksi.
  • Olen aikuisena ollut hyväksikäyttävässä suhteessa (henkinen, taloudellinen, seksuaalinen).
  • Näen painajaisia, takautumia ja / tai tunnen äärimmäistä ahdistuneisuutta traumaattisten tapahtumien takia.

Aineiden väärinkäyttö / koukkuun jääminen

  • Menneisyydessäni on päihteiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä.
  • Olen käyttänyt / käytän alkoholia väärin.
  • Poltan tupakkaa, enkä ole pystynyt yrityksistä huolimatta lopettamaan.
Mainokset

59 responses to “AD(H)D -tyttöjen oireet / piirteet

  1. Niin moni asia on kuin mun suustani. Arkipäiväset hommat tuntuu toisinaan vaikeilta. Jokaisessa sarakkeessa on enemmän kuin yksi kohta mitkä niin täsmäävät myös minuun. Paitsi toi fibromyalgia kohta.

  2. Sama täällä, paitsi fibro.. ja kumminkin olen 70v.

  3. kirsi peränen

    kaikki täsmää muut mutta en polta enkä juo harvoin luojan kiitos oon saanut adhd lääkkeet

  4. Elisa Ekholm

    herranjestas..mä olen ajatellut olevani heikko, masennusherkkä surkimus jolla on huono itsetunto sen takia, että en selviä/ole selvinnyt asioista samalla tavalla kuin muut..mua ei ikinä ole ymmärretty, mun myöhästelyjä ja unohtamisia. inhimillinen unohtaminen on jopa rikkonut ihmissuhteitani..sain hieman uutta ajateltavaa käytyäni tällä sivustolla.

    • no samoilla ajatuksilla varmaan meistä jokainen dg:n aikuisiällä saanut on ollut. ❤
      Jos herää kysymyksiä tai muuta, laita vaikka mailia 🙂

      • Samat oireet löytyy 🙂 ainoo vaan etten pystynyt lukemaan kaikkia osa-alueita loppuun ja sanat poukkoili silmissä kuin salama.. T:bööna 32v.

  5. Ihan omasta elämästä on nämä listaukset. Fibroa on epäilty, mutta itse en siihen usko. Kunhan vain olen hiukka heikkorakenteisempi yläkropasta 🙂 Pisti silmääni sellainen juttu, että olen aina kuullut ja luullut olevani nopea lukija, vaikka tosiasiassa olen todella hidas jos haluan muistaa edes jotakin lukemastani. Mutta opettelin aikoinani sellaisen ”hypi rivien yli”- lukemisen jotta kukaan ei pääsisi sanomaan että oletpa hidas 😀 Näin sitä keksii keinoja notta olisi ”normaali”…

    Kiitos Päivi näistä sivuista 🙂

  6. Kuinkahan usein diaknostosoimatonta ADHD:t hoidetaan masennuksena, etupäässä noiden saamattomuus ja uniasioiden vuoksi?

    • todella usein. Erästä tuttavaani 15v ja ihmeteltiin miten ei masennus parane. mutta eihän se parane, jos lääkitään seurausta, ei syytä

    • Päivi Holma

      Täällä yksi jota hoidettu masennuspotilaana varmaan 10 vuotta. Olen joutunyt työuupumuksen ja vakavan masennuksen vuoksi sairaslomalle ja kun törmäsin tähän adhd oireluetteloon kaikki napsahti kohdilleen!

  7. Mieheni linkitti tämän artikkelin mulle, täytyy sanoa, että harmittaa etten ole aiemmin perehtynyt tarkemmin tähän oireyhtymään, olisi moni moni moni asia ehkä mennyt elämässä toisin. Ihan käsittämätöntä että on voinut mennä kaikki tää ohi! Mulla on ollut adhd:sta vaan sellainen stereotyyppinen käsitys ylivilkkaista vaahteramäen eemeleistä, enkä ole ajatellut että sillä olisi mitään tekemistä minun kanssa. Todella tutun kuuloisia juttuja, nyt kolmekymppisenä kun katsoo elämäänsä taakse, voi huomata tiettyjä selkeitä toistuvia kuvioita joita on vaikea selittää pelkällä ”laiskuudella”. Huhhuh, toivottavasti tämä asia selkeytyisi ja selviäisi, ehkä tulevaisuus voisi näyttää hieman valoisammalta? 🙂

  8. Mulle 2 vuotta sitten sanottiin että kärsisin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Olen sitä vastaan ”kapinoinut” koko ajan, en tunne tämän sopivan itseeni. Mutta tämän listauksen kun lukee.. Onkohan mun kohdalla tullut diagnoosivirhe? Nämä oireet tuntuvat täsmäävän paljon paremmin kohdalle. En ole osannut ehkä pukea ”oireitani” kunnolla sanoiksi, enkä ole osannut täsmentää kuinka ahdistavaa se on, kun ei ole mitään tekemistä. Kuinka seinät kaatuu päälle, ja kuinka tulee se levoton olo ja tarve juosta huoneesta toiseen.

    • Monilla bipon -dg:n saaneilla taitaa olla sama ”ongelma”. Toki, voi nämä olla molemmatkin. Ymmärtääkseni bipo ”puhkeaa” vasta yli kakskymppisen tienoilla, kun taas adhd/add voidaan havaita jo viimeistään kouluiässä. Ehkä jos bipon lääkitys ei toimi, vois olla hyvä tarkastuttaa diagnoosi?

  9. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissäni, kun aloin tajuta, että tämäkös se minua vaivaakin, eikä se, että olen hulttio ja pelkästään masentunut. Sisareni on työnarkomaani, äitini alkoholisti, veljeni muuten vain neuroottinen.

    Se mikä eniten kolahti on se, että turhaudun ja kyllästyn alta aikayksikön. Kun juttelen ihmisten kanssa, aivoni ajattelevat ihan muita asioita sillä aikana, kun joku puhuu jotain tylsää liibablaata. Siis minun mielestäni niin.

    Olen lahjakas ja älykäs, se on mulle sanottu moneen otteeseen, ja on ihmetelty sitä, että miksen saa käytettyä kykyjäni. Aloitan sitä ja tätä, mutta saanko loppuun mitään? Harvoin. Olen opiskellut paljonkin, mutta minä olen juuri se, joka vihkon laitaan piirtelee koko ajan jotain kuvioita, mutta en siirtele jalkojani tai mitään. Tekisi mieli kyllä juosta ulos ovesta useinkin, mutta eihän kiltti ja kompensoiva tyttö (nyt olen kylläkin jo viiskymppinen) niin tee.

    Muutamassa elämäni vaiheessa olen liikkunut hullun lailla, ja silloin on tuntunut ole paremmalta, kun olen saanut väsytetyksi itseni tarpeeksi niin, etteivät aivonikaan jaksa ajatella nukkumaan mennessä.

    Minulla on suunnaton taipumus flegmaattisuuteen, ja se ärsyttää muita ihmisiä ajoittain. Toisaalta olen eloisa ja vilkas, aivan ”ihana ihminen” kuulemma. En tunnista itseäni tuosta edes. Murehdin kuitenkin itsekseni juuri niitä häveyksissä olevia papereita, mitä pitäisi liittää siihen ja tähän hakemukseen.

    Tätä juttua voisi jatkaa loputtomiin… Elikkä siis: diagnoosia ei ole olemassa, kun nyt vasta sain tietää koko asiasta. Mielialalääkkeet on.

  10. Aamu sydämellä ohjelmassa oli vieraana nainen, jolla on aikuisen naisen adhd. Nainen puhui kuin minun elämästäni! Netistä tutkin vielä adhd-seulan kysymyksiä, niin en voi muuta kuin ihmetellä.. Lähes jokaiseen kysymykseen vastasin kyllä. Ala-asteelta saakka lukemistani on seurattu. Ääneen lukeminen on kaikista kamalinta, edelleen. Olen hidas lukemaan ja tunneilla en saanut koskaan mitään aikaiseksi, koska kaikki ylimääräinen hälinä häiritsi. Itse en siis kärsi ylivilkkaudesta.

    Olen aina tuntenut syyllisyyttä siitä, että en ole saanut huonettani, tai nyt aikuisena omaa asuntoani, pysymään siistinä. ”Kämppä on kuin pommi”. Saan kyllä aika ajoin siivottua, mutta muutaman vuorokauden päästä tilanne on sama. Eniten ihmetyttää se, että en huomaa, että jätän kaikki sinne tänne, kunnes asuntoni on taas ylisekainen.

    Minulla esiintyy myös sitä, että jätän paljon kaikkea kesken. Monta koulua olen aloittanut ja lopulta keskeyttänyt, osan olen saanut pinnistäen valmiiksi. Järjessäni ei ole vikaa, olenhan kuitenkin yliopisto-opiskelija. Yksi mitä en koskaan saa valmiiksi, on aloittamani käsityöt. Jäävät kesken kun kiinnostus lakkaa..

    Jotenkin palkitsevaa/lohdullista kun tietää, että en ehkä ole vain laiska ja saamaton. Uskon siis vahvasti, että minulla on aikuisen adhd. Mutta tarvitsenko diagnoosin tai lääkityksen? Hyödynkö kumpaisestakaan mitään?

    • No että tarviiko kumpaakaan on ihan apjoors. Ite oon hyötyny lääkityksestä, ja sitä vissiin harvemmin saa ilman diagnoosia. 🙂

      • Päivi

        Mikä lääkitys sinulla on? Ja miten olen hyötynyt siitä? Kiinnostaa, jos sitten kuitenkin kävisi keskustelemassa joskus lääkärille..

  11. No on elämää ennen ja jälkeen lääkityksen. Teen asiat loppuun asti, en tee impulssiostoja, sosiaaliset suhteet on parantunu, ei pinna pala lasten kanssa, muistan missä on kännykkä ja avaimet lähtiessä, en myöhästele jnejne. mullon 27mg concerta

  12. Minäkin päädyin hakemaan lisätietoja aikuisen AD(H)D:sta tuon Aamusydämellä -ohjelman jälkeen. Yksinkertaisesti ne kolme sanaa ”laiska, tyhmä ja saamaton” kaikuvat koko ajan korvissani. Miten monta kertaa olenkaan tuskastunut itseeni ja mielessäni luonnehtinut juuri noilla sanoilla itseäni. Tuntuu yhtä aikaa sekä hyvältä että pahalta tajuta, että voisikin olla kyse tästä oireyhtymästä. Mutta mistä saada potkua ottaa yhteyttä lääkäriin niin, että saisi tutkimukset alkuun??? Yhtenä hetkenä olen varma, että kyse on juuri tästä ja päätän, että huomenna lähden asiaa selvittämään. Huominen tulee ja epäröin taas. Ajattelen, ettei kuitenkaan minua oteta todesta, turha vaiva. Masennun taas saamattomuudestani ja jatkan sinnittelyä. Masennuslääkitys on käytössä ja se auttaa toki tasaamaan tunnehuippuja (ärtyisyyttä, itkuherkkyyttä yms.), mutta keskittymis- tai aloitekykyä se ei ole tuonut lisää tippaakaan. Ja kierrehän jatkuu jatkumistaan.

    • Masennuslääkityksellähän ei lääkitä syytä vaan seurausta jolloin voidaan ajatella, että kierteessä ollaan… Oireistasta ne oireet jotka sopii itseen mukaan paperille, ja esimerkki miten näkyy arjessa, lääkärille saatteeksi-sivulta tulostaa mukaan varuiks jos lääkäri on ammattitaidoton, vanhoja todistuksia on hyvä kaivella kanssa mukaan jos niitä tallessa on.

      Kyllä Sinulla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi lääkärissäkin. Tie diagnoosin saamiseksi voi olla kyllä kivikkoinen, mutta kyllä se on vaivan arvoista.

      Minna on hyvä ystäväni ja ollaan tultu jo muutama vuosi sitten juurkin siihen tulokseen, ettei me ainakaan haluta missään tilanteessa luopua kirjaimistamme.

      • M.H.

        Kiitos 🙂 Tottahan sinä Päivi puhut, että minulla on oikeus tulla kuulluksi lääkärissäkin, mutta sepä se onkin juuri osa ongelmaa, että itsetunto on jo niin pakkasella, etten millään tahdo uskoa kenenkään ymmärtävän! Kynnys on korkea ja pelko siitä, että tulee mitätöidyksi on älyttömän voimakas.

      • Mä niin toivoisin että kaikkien kohdalle tulisi sellanen lääkäri jonka repliikkeihin ei kuuluis nää ”no kaikillahan meillä näitä oireita on” / ” ei aikuisella voi olla ADHDta” / jne.

    • Miten usein olenkaan kuullut MIEHENI suusta sanat laiska ja tyhmä.. ja näitä keskusteluja lukiessa on olo että mulla on tuo ADHD kun niin paljon just näitä oireita. Ois niin hyvä päästä tutkimuksiin mutta miten ja minne????? lapsellani hiljattain todettiin ADHD ja jostainhan hänkin on sen perinyt (eli minulta?)

      • Omalääkärin lähetteellä eteenpäin, kuntakohtaisia eroja on, mutta esim Nokialla menin mielenterveyteen psykiatrille.

  13. Mulla ei ole diagnoosia, mutta olen kyllä ajatellut, että josko omalääkärin luokse lähtisin asiasta keskustelemaan. Minäkin mietin, että jos veisi listan oireista hänen eteensä, niin ei tarvitsisi yrittää selittää. Olen sitä lajia, joka unohtelee sanoja puhuessaan. Aina olen ollut sellainen. Kirjoitan kyllä ihan sujuvasti, eikä minulla varsinaisesti ole ollut vaikeuksia käydä koulua – paitsi aikuisiällä. Pidän opiskelusta ja oppimisesta, mutta koko kapasiteettiani en ole käyttänyt koskaan missään tapauksessa. Kesken jätettyjä koulutuksia on, enkä ole kaikissa työpaikoissa pysynyt.

    Muistan teini-iän sellaisen jutun, että äiti pyysi viemään pyykit ulos kuivumaan. Tein työtä käskettyä. Äiti mulle motkotti, että ei noin laiteta pyykkejä kuivumaan – nehän näyttävät, kuin ne olisi viskelty narulle! Sen jälkeen aloin sommitella pyykit narulle värien mukaan, että en tylsistyisi tyystin moisessa operaatiossa. Nykyään kolmesti pesen pyykit, ja siitä kolmannesta koneelliselta päätyy kuivumaan puolet. Seuraavana päivänä ihmettelen, että miten TAAS unohdin?!

    Kaksi vuotta siten viimeksi on tiskipöytä ollut täysin tyhjä, nyt kun olen asunut yksin noin viitisen vuotta. Mulla oli sitä ennen miesystävä, joka siivosi ja tiskasi. En koskaan saa täysin siistiksi tätä kämppää! Vaatekaappi – mikä se on? Tuossahan nuo lojuu piirongin päällä puhtaat pyykit. Jne jne…

    Masennus on diagnoosini. Mulla on pään sisällä miljoona ideaa, mutta missä viipyy toteutus? Aloitettuja projekteja riittää – hyvin harva tehty valmiiksi. Kiinnostun milloin mistäkin, ja nautin kyllä siitä, että olen monipuolinen. Minua kuvaillaan (ystävät ja perheenjäsenet) älykkääksi, lahjakkaaksi ja luovaksi – ja saamattomaksi.

    • Voi E.T , kirjoitit aivan täysin minun elämästäni 🙂 :). Sinänsä ei yhtään ”hauskaa”, mutta oikeasti ihanaa tajuta, että muillakin on samanlaista!!!! Antaa uskoa siihen, että apukin voisi löytyä.

    • Kuulostaapa tutulta. Minä myös unohdan saapua oikeaan aikaan sovittuihin tapaamisiin. Olen aina tosi tyytyväinen jos unohdus on sattunut niin päin, että olen liian ajoissa. Kaunis kotimme on jatkuvasti epäjärjestyksessä, kun en vaan osaa järjestää sitä -ja jos joskus saan siivoukseen vimman niin parin päivän päästä on kaaos jälleen kasassa.

      Opiskelut jäävät kesken ei älyn, vaan aloittamisen vaikeuden ja järjestelmällisyden puutteen vuoksi. Tuntuu että kaikkeen siihen mihin tarvittaisiin henkistä ja psyykkistä voimaa -eli kaikkeen- ei vaan riitä tarpeeksi.

      Unohdan asian kun käännyn toisin päin.

      Vierystila pysyy yllä, kun teen useampaa asiaa samanaikaisesti, mutta kun on jotakin todella kiinnostavaa, keskityn siihen ja vain siihen täydellisesti.

      Pelkäsin ennen nukahtamista illalla, kun hyvät asiat katosivat mielestä unen aikana. Nykyisin nukahdan ja hyväksyn sen että ne unohtuvat ellen kirjoita niitä ylös.

      Katson helposti aikataulut väärin.

      Ja näitä riittää..

  14. M.H.: ”Hauska” kuulla. Mullahan ei, tosiaan, vielä ole diagnoosia, mutta olen satavarma siitä, että tässä ongelmieni ydin piilee.

    Kiitos PäiviTeelle kaikesta! 🙂

  15. Niin moni asia elämässäni tuntuu saavan selityksen, jopa siitä lähtien, miten enoni sanoi minulle, että jo lapsena näytin olevan kovin hajamielinen.

  16. Mahtava lista!!! Mulla on asperger-diagnoosi ja tiedän, että olen myös adhd, nyt voin mennä vihdoin hakemaan diagnoosia, tulostan tämän listan mukaani. 🙂 Kiitos.

  17. Kuinka tutun kuuloista… Rupesin lopulta hakemaan apua, kun ahdistus kasvoi sietämättömäksi. Elämä ei meinannut pysyä hallinnassa ei sitten millään, kämppä kuin pommin jäljiltä, kaikki koulut on jääneet kesken kun olen jo siirtynyt seuraavaan. Epäiltyinä pakko-oireinen häiriö, vaativa persoonallisuus, ahdistus, lievä masennus -> Toimintaterapiaan ja lääkityskokeiluna Seronil. Jonkin verran tuntui auttavan ja ennen pitkää ehdotettiin ADHD/ADD:n mahdollisuutta ja suositeltiin lääkityskokeilua. Viimeiseen asti väitin, ettei mulla sellaisia ongelmia ole koskaan ollut. Minäkö ADHD? Päinvastoin… Suostuin kuitenkin lääkityskokeiluun ja kas, elämä helpottui huomattavasti. Nyt Concerta 54mg käytössä ja jos joskus unohtuu kuinka paljon apua siitä on, ei tarvitse kuin yksi työpäivä yrittää taistella läpi ilman lääkettä.

  18. Mä sain lääkäriltä Voxraa tupakinpolton lopettamiseen, mutta oikea syy on se, että mulla on tehty alustava diagnoosi ADD:stä, mutta kappas; en sitten malttanut mennä sinne hakemaan varmistusta. Ja ne paperit makaa toisessa kaupungissa ja en millään jaksaisi aloittaa alusta koko systeemiä. Mutta kokeilen tuon Voxran; jos helpottaa, niin uusin reseptin vaikka ”masennuksen hoitoon” (sekin on todettu viimeksi 2010)…

  19. mirabella

    Minulla on v 2001 todettu tutkimuksissa: estynyt ja eristäytyvä persoonallisuus, masennus, lisäksi myös syömishäiriö alkaen anorexialla. Opiskelut ovat jääneet ala toisensa jälkeen kesken (näin äkkiä laskettuna 5 kertaa) työssäoloyritykset samaten. Masennusta kaikki nämä vuodet syömishäiriön kera (kehittynyt sokeririippuvuus). Uudet psykologiset tutkimukset tämän vuoden toukokuussa, tulos viitteitä rajatilapersoonallisuudesta. Tuossa välissä on eri diaknooseja vuosien varrelta: epävakaa persoonallisuus, sekamuotoinen persoonallisuus, määrittämätön masennus, vaikea masennus. Kuitenkin nyt mietin, voisiko minulla olla add tuon kaiken lisäksi? Nuo oireet täsmää. Minulle on psykiatrikin sanonut, että sinulla on hkovasti hienoja suunnitelmia, mutta kun ne ei yllä toteutusasteelle. Lisäksi MTT:ssä sanoi, että ei ole oikeaa masennusta, kun kerroin, että vaikka olisin kuinka masentunut, voisin heti lähteä vaellusreissulle jos olis mahdollista ja masennus olis tiessään. Eli mielenkiintoinen asia tai tilanne, olen heti ”kuin terve”. Olen siis saamaton kotitöissä. Jotain kuvannee tämä 2v lapseni sanominen ”uus matto” tai ”tässä voi kävellä” eli meillä on aikas sotkuista, mutta sitten siivoan sen hirveän sotkun, kunnes hyvin pian on sama tilanne. Vaatii kovaa ponnistelua saada tehtyä ja joskus ajattelen, että eihän minua edes masenna, miksen saa tehtyä. Olen pitänyt kaikkea persoonallisuushäiriöön ja masennukseen liittyvänä. Mutta, mieheni katsoi tuon mainitun ohjelman kun se näytettiin ja käski minunkin katsoa. Kuulemma olen juuri sellainen ja kun katoin totesin kyllä samaa. Masennuslääkitystä ei ole, ne lääkkeet ei auta minua, olen kyllä kokeillut.

    • Tämäkö se sitten onkin!?! kuulostaa tutulta. Itsellä 2v sitten todettiin sekava masennus- ja ahdistustila sekä epäiltiin epävakaata persoonallisuutta. Tuttua tuttua. kas kun ei olla koskaan kuitenkaan suoraa todettu esim. vakavaa masennusta. huolimatta siitä että kaksi koulua on 9 luokan jälkeen jäänyt kesken. Sekä se, että kuinka huonosti ylä-astetta kävin. jatkuvia poissaoloja aamu-unisuuden takia, ja kuinka usein opettajilta kuulin että ”sää oot fiksu tyttö, pystyisit paljon parempaan jos jaksaisit yrittää..” jne. huhhuh, ihan hengästyttää. joko se viimein löytyi jonkinlainen selitys tälle minunkin aikaansaamattomuudelle. tässä juuri viimeiset 2 kk oon aikonut varata itselle aikaa psykologille ja sitä kautta lääkärille, noh, tänään oli se päivä jolloin VIIMEIN yritin psykologille soittaa. ei vastannut, joten otin härkää sarvista ja soitin suoraan terveyskeskukseen. ja sain lääkärille ajan! voi sitä tunnetta kun sain sen hoidettua! siis ihan vaan ajattelin näin äluksi kysyä jotai mielialan tasaaja lääkkeitä, kun syksykin tulee ja entistä enemmän alkaa iltaisin ahdistamaan. ei mulla muuta, olipas mukava lukea näitä juttuja täällä. ja tuosta epävakaasta persoonallisuudesta, että jollakin muullakin epäilty/todettu. Anteeksi jos on sekavaa tekstiä tai kirjotusvirheitä. toivottavasti kuitenkin ymmärrätte kirjoitukseni sisällön. ja sen mun helpotuksen näätte tekstiä lukiessanne:) ISO kiitos! ❤

      • Mima

        Mitä sitä oikein pitäisi sanoa siellä lääkärissä, että ne uskoisi, että tää ADD-mahis kannattais tutkia pois?
        Ongelmahan on seuraava: mulla on epävakaan diagnoosi. Se on ja pysyy. Ja sen lisäksi epämääräisiä masennus ja ahdistus diagnooseja. Ei mitään selkeää diagnoosia niistä ole, tai mistään muustakaan. (Tuntuu ettei kukaan ole välittäny sellasta tehdä vaikka vuosia olenkin psykpolilla asioinut).
        Mä itse epäilen että mulla olis ADD. ja aika usein olen elämäni aikana osoittautunut olevani oikeassa mun epäilyissä mun pääkopan suhteen, varsinkin kun tässä sairailujen ja hoitovuosien aikana on tuo itsetuntemuskn kasvanut kohisten, niin näen mnia asioita hyvin selvästi -ongelma on vaan se, etten luota itseeni ja muut ei näe niitä asioita samoin kuin minä. Eli yleensä käy niin, että teen jonkun mullistavan löydön, meeen kertoo siitä psykpolille ja… Ne on et ”jaa”. Ja se on sit siinä. Ei mitään tapahdu ja ketään kinnosta. Tyyliin kaikki mun ongelmatja vaikeudet halutaan niputtaa masennus/epävakaa-diagnoosin alle.
        Tossa kun luin Mirabellan kommenttia tosta vaellukseen lähtemisestä, en voinu ku nyökytellä. Viimonen lääkäri olikin sitä mieltä et mulla on ehkä epätyypillinen masennus. No, olkoon. Sama se, miksi sitä kutsuvat, mutta haluaisin, et tää add tutkittais.
        Niin monet oireet täsmää, sellasetkin millä ei ole mitään tekemistä, ainakaa mun mielest, masennuksen tai epävakauden kans. Esim. Voin nukahtaa lukiessani, jopa mielenkiintoisia juttuja,( tykkään kyllä lukemisesta, mutta se on mulle hirmu vaikeeta (jollei se teksti ole äärimmäisen yksinkertaista) ) tai mä olen aina leikannut kaikki laput mun vaatteista, kun en kestä sitä kutnaa ja monia vaatteita oon joutunu jättää käyttämättä kun ne kutisee /tökkii ja oon just sellanen muiden mielest ärsyttävä venkoilija, joka vaihtaa asentoa, heiluttaa jalkaa, sormia, piirtelee paperin reunaan tai vähintään sö kynisä.. Ja jossen tee näitä juttuja alkaa ihan tolkuttomasti väsyttää. Ja lapsesta saakkaa oon ollu ihan yökyöpeli. jne. Mutta aina kun mä yritän puhua mun mahdolisista aad-ongelmista, ne kuitataan vaan ahdistuksen ym. aiheuttamina keskittymisvaikeuksina. Kuvaavinta oli kerran lääkärissä, puhuin add:sta, lääkäri kysy, mikä oli mun yo-todistuksen keskiarvo. M, vastasin. Se riitti sille, ei mulla voi olla keskittymishäiriötä, kun mulla on menny koulussa niin hyvin. Tosiasiahan on et mä vetelin lukion läpi tekemättä lähes mitään, koska kolujuttujen tekeminen on vaan niin työlästä. Jälkikäteen mut on psykpolin kognitiivissa testeissä todettuki sitten varsin älykkääksi. Tämä siis selittänee asiaa. Olen luultavasti sen avulla pystynyt kompensoimaan, niin ettei mitään ole huomattu. Ja sitten se, kun en ole sellanen häirikkö, vaan enemmänkin sellainen neksiva omiin maailmoihin valahtava yksilö, jonka olemassaolo voi enemminkin unohtua.. Mutta siis, jos kerran olen niin fiksu, kun ne äo-testit antoi ymmärtää, niin e sitä kyllä kouluarvosanoista voi mitenkään päätellä. Ne on ihan keskivertoa. -> eli koulussa ovat pitäneet muo ihan tavan oppilaana. Ny se vaan sitten vainoaa muo näin jälkikäteenkin..
        Tää asia vaivaa muo vaan nyt tosi paljon, koska olen nyt puolivahingossa päätynyt yliopistoon. Ja pidän siitä, siellä on tosi paljon mielenkiintoista asiaa! Mutta kirjojen luku on silti yhtä helvettiä! Nyt jos koska haluaisin tutkia tän add-asian.
        Onko vinkkejä, mitä pitäs nyt tehdä? Meenkö yths:lle ja en kerro mun mielenterveysongelmista niille ollenkaan? Pyskpolilla ne ei muo kuitenkaan ota vakavasti. :/
        Anteeks pitkä ja sekava teksti. 🙂

      • koska mullon adhd, en kyllä pystynyt kokonaan lukemaan, mutta ne mitä luin niin antavat varmasti kyllä aihetta lähtee hakeen apuja. Kirjojen lukuun kannattaa ottaa celiaan yhteyttä, se on näkövammasten kirjasto johon saa jäsenyyden jos on jonku terveydenhuollon ammattilaisen paperi siitä että et pysty lukeen, syystä tai toisesta. Itelläni on lukihäiriö. ja tosiaan se add/adhd on myös jo riittävä ”tekijä”. Yleisin reitti on mennä omalääkärin/terveyskeskuksen ymv:n lähetteellä psykiatrille. Toinen reitti on mennä suoraan yksityiselle, se tosin on vähän arvokkaampaa sitten rahallisesti…

        ADHD:ssa on paljon liitännäisiä, masennus lienee yleieisin aikuisilla. Sitten on asperger, aistiyliherkkyydet, kaksisuuntainen mielialahäiriö, persoonallisuushäiriöt, oppimishäiriö, uhmakkuus/muut käytöshäiriöt, fibromyalgia jne. Niin ja noi univaikeudet on myös todella yleisiä.

        Eikä add tarkota tyhmyyttä. Todella moni vertaistukiryhmässä on kompensoinu omaa tarkkaavaisuushäiriöönsä älykkyydellä…

        Jos asut Pirkanmaalla, voin kyllä tulla mukaankin psyk.polille. 🙂

        Ja fb:ssä on se meidän vertsikkaryhmä, tervetuloo sinnekkin

  20. Hei aivan mahtava artikkeli, kiitos tästä! Ehkä nyt tämän ”joo, joo, joo, joo, joskus, joo, joo” hokemisen jälkeen uskallan lähteä lääkärin vastaanotolle kysymään, josko mulla olisi ADD, ja voisiko tälle tehdä jotain. Se ajan varaaminen vaan on niiiin vaikeaa 😦

    • no tk-lääkäreistä on vähä huonoo kokemusta mutta siinä pitää vaan olla lujana että tahdot tutkimuskiin. Kuntakohtasesti eroja on aika paljon, täällä Nokialla mennään MTT:n puolelle, psykiatrille.

  21. Anniina Manninen

    Ihanaa että löyty paikka mistä saan lisäätietoa, pitää jatkaa kyllä toisella kertaa jatulostaa näitä juttuja ja lukea alleviivauskynän kanssa rauhassa meinaa en jaksa keskittyä lukemaan nyt enempää

  22. Anniina Manninen

    Oliskiva kuulla mistäolis apua kun ei ole lainkaan lääkitystä eikä apuja olleskaan.

  23. Sain juuri diagnoosin ADDhen mikä oli todella suuri helpotus. Vuosi sitten aloin epäillä jotain tän kaltaista. Yritin varata aikaa neurologille, jonka erityisalaa ADHD oli, mutta mut siirrettiinki toiselle neurolle, joka kaiken jälkeen sanoi että kaikillahan noita on, yritä saada unirytmis kuntoon ni eiköhän se siitä. Onneks ei tarvinnut siitä keikasta loppujen lopuks maksaa senttiäkään kun valitettiin asiasta.
    Sitte meniki vuosi ennen ku uskalsin mennä uudestaan eri neurologille kun sain käsiini ADHD-aikuisen selviytymisoppaan (jota suosittelen kaikille adhdta epäileville!). Tämä neuro lähetti heti neurologisiin testeihin, mikä oli kolmen tunnin sessio yksinkertasia palikkatestejä (tosi kallis). Sieltä tuli vihreetä valoa selkeälle ADDlle minkä jälkeen kävin uudestaan neurolla jolta sain saman tien reseptin käteen. Nyt oon syöny vasta viikon Voxraa mut mulla on high hopes et tää toimii. Mutta olin tosi yllättyny et mut otettiin heti vakavasti ja koko prosessi olis ehkä kestäny kuukauden jos en olis ollu niin saamaton, eli vähän kauemmin tohon meni… Voisin tulla päivittämään parin viikon päästä miten tää Voxra toimii ja miten (toivottavasti) tää muuttaa mun elämän. 😛

    Tän tekstin tarkotus kai oli että sen helpotuksen saa sit tosi nopeesti kun löytää sen oikeen ihmisen joka ymmärtääkin jostain. Voimia kaikille jotka on ammuttu ekalla yrittämällä alas!

  24. Siis en pystyny lukemaan ku muutaman kommentin pokkuroiden ensin nuo oireet läpi ja senkin puoliksi hymeksien ja naureskellen että ”ei oo tosi..mulla on ihan just nää oireet” 😀 ja miekun oikeesti oon luullu että näihin oireisiin ei ikänä löytyis mitään apua tahi selitystä.. Nyt kun lopulta sitten etsin tyttäreni, (4v.) impulsiiviseen, hieman aggressiiviseen käyttäytymiseen apua tai selitystä niin saan todeta että saan itsekkin lopulta diagnoosin ja ehkäpä apua tai ainaki ymmärrystä tähän ”sekoiluun”..!! 🙂

  25. Onko olemassa ihmistä jolla ei olisi useita näistä ”oireista” satunnaisesti?

    Miksi monet normaalina pidetyt asiat ovat nykyään ADHD:ta?

  26. Juuri ihan noin. Tyttelilleni lastentarhanopettaja alkoi pedata pakolla meille diagnoosia. Antoi itsekopioidun ADHD-kirjasen 90-luvulta josta kohteliaasti totesin jotta lainaan kirjastosta mielummin laillisen version. Lainasin ja luin ja mieheni kanssa ja oltiin molemmat sellaista mielta samansuuntaisesti jotta ei sovi ollenkaan tytteliin nuo kuvaukset. Kerroin sen lastentarhanopettajalle joka totesi sanoi kirjasen menetelmien kiukutellessa olevan varsin toimivia. Varmasti ovatkin ja oli aika uutta minullekin. Minusta menetemien suhteen kirja oli raaka. Senmukaan lapsi joutuu nykypsykologian suuntaukseen perustuen yksin liian vaikeiden tunteiden kanssa josta seuraa varsin vakavia ongelmia tulevaisuuteen. Ja ihmettelette kuinka nuoret tekee itsemurhia ja voivat todella huonosti… Onkohan yleisen suuntauksen kovuutta hieman tarkistettava ja suvaittava erilaisia kasvatusmetodeja…Tyttelimme itkee tosi harvoin, on mukava ja kiltti. Joskus kimpaantuu pariksikymmeneksi sekunniksi ja mukava fiilis jatkuu sitten. Minusta jokaisessa persoonassa voi olla ADHD- luokitus ja itselleni joskus ihan toivoin sellaista diagnoosia. Silloin kun se oli muodissa .No testien mukaan energiat ja vilkkaus hieman suuremmat mutta ei paljoa. Jokainen tajuaa itse hakea apua jos sellaista tarvitsee. Ja jos diagnoosi tuntuu liian nopeasti haetulta ilman testausta kertaakaan niin on aika huteralla pohjalla tautiluokitukset jopa suomessa. Luulen perheemme kohdanneen erikoisen diagnosointitavan. Muutimme yksityiseen tarhaan jossa taas sanotaan ihan toisensuuntaista lausuntoa kuin julkisessa. Outo juttu. Ja varsin koulutettuja ovat. Internetissa on tuostanoin joku psykologiaan varsin opiskellut tuostanoin kuulemma luokitellut esim Ummaya Abu Hannahin johonkin ADHD tai johonkin psykologisen diagnoosin luokitukseen tuostanoin. Aika koulutettua porukkaa ja asiantuntemus huipussaan sanoisin.

  27. Useat oireista sopivat kohdalleni, aiemmin olen saanut sosiaalinen ahdistuneisuus -diagnoosin. Olen koko ikäni kokenut, että ymmärrän asiat jotenkin eri kulmasta kuin muut. Esim. koulussa kun luokalle annettiin yhteiset ohjeet tehdä jotain tai mennä jonnekin niin usein olin ainoa joka ymmärsi asian jollain ihan omalla logiikalla, joka ei muille tullut edes mieleenkään. Olin keskiverto-oppilas, silloin tällöin sain kiitettäviä aineista, joista pidin. Olin myös (tytöksi) aika hajamielinen, yläasteella aloin pinnata ja passivoitua enemmän, varmasti myös vuosia kestänyt koulukiusaaminen sai minut syrjäytymääni.
    Aikuisiällä suurin ongelma on ollut ihmissuhteet; minun on todella vaikea ystävytyä tai toimia läheisissä ihmissuhteissa. Ihan kuin minulle olisi jätetty kertomatta jokin salainen kaava, jolla ihmissuhteet toimivat. En tiedä onko tämä ADD:n oireistoa vai jotain muuta. Nukahtaminen ja herääminen on myös ollut aina vaikeaa, unirytmini kääntyy täysin päälaelleen jos en ole työelämässä tms. säännöllisessä mukana. Tulen helposti alakuloiseksi vastoinkäymisistä ja mielialani voi vaihdella rajusti kuukautisten vaiheiden mukaan. Todella stressaantuneena saatan käyttäytyä oikukkaasti ja äkkipikaisesti ja katua myöhemmin. Olen alisuorittaja ja tunnen ahdistusta saamattomuudestani. Olen nyt 35-vuotias ja haluaisin tehdä asioille jotain ennen kuin minusta tulee täysin syrjäytynyt keski-ikäinen.

  28. Pitkä Neiti

    Vaikka olenkin vasta melko nuori (20) nainen, tunnistan itseni hyvin vahvasti miltei kaikista näistä. Tuntuu, että etenkin yläasteen lopussa ja viimeistään lukion puolivälissä opiskelujutut riistäytyivät lopullisesti käsistä, joihinkin kirjoituksiinkaan en lukenut ollenkaan, en ymmärtänyt miten kaverit pystyivät pänttäämään tuntikausia päivässä. Jokseenkin älykkäänä pärjäsin kuitenkin keskitasoisesti lukiossa, vaikka paremmin olisi voinut mennä.
    Vanhemmiten muutenkin asioihin keskittyminen ja asioiden järjestyksessä pitäminen on tuntunut pahentuvan, etenkin joidenkin arkistenkin asioiden kohdalla (ja juuri nimeomaan opiskelun). Ihanaa, jos saisin tietää, onko tämä se mikä minua on ”vaivannut” niin pitkään kuin olen ajatellut että joku on vialla. Kaikki mielialan muutokset ja masentumiskaudet ja opiskeluongelmat sun muut, se ettei ymmärrä miten joistakin on ihanaa olla hiljaa yksin ja rauhoittua, kun itse pitäää olla kokoajan menossa, aina on kiire (vaikkei mitään menoja olisi), jotain ärsykkeitä on pakko saada joka siunattu sekunti.

  29. Halipatsuijaa

    Itse en olisi lääkäriin ensin hakeutumalla saanut muuta kuin masennuslääkereseptin… Hakeuduin viime keväänä TE-toimiston ja monial´mmatillisen työryhmän kautta tutkimuksiin, koska ongelmia on riittänyt niin koulu- kuin työelämässäkin. Olen joutunut kummassakin järjestelmällisen ja pitkäaikaisen kiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi. Pääsin tämän moniammatillisen työryhmän kuultavaksi, psykologisiin testeihin ja lopulta psykiatrin haastateltavaksi. Vielä on jäljellä neuropsykologin haastattelu ja psykiatrin yhteenveto- ja diagnisointi tämän ja ensi kuun aikana… Mutta todennäköisesti minulla on ADHD, ahdistuneisuushäiriö, ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Vihjeeksi muillekin työttömille jotka epäilevät ADHD-diagnoosia: Ottakaa yhteys alueenne johtavaan Te-toimistoneuvojaan sähköpostitse,, kertokaa ongelmistanne, ja pyytäkää päästä moniammatillisen työryhmän kuultaviksi!

  30. Täsmää minuun todella hyvin. Diagnoosia ei vielä ole. En saanut autokoulun kirjallista koetta läpi jajan kanssa ja rupesin miettimään tuota, kun olen käynyt erityiskoulua ala-asteen neloselta niin ja ollut jossain tutkimuksissa alle kouluikäisenä joista en mitään tiedä. Luin netistä noista ADD oireista niin oli niinkun olisin itse ne kirjoittanut. Minä en ole saavuttanut elämässä muutakuin että synnyttänyt 5 ihanaa lasta ja olen naimisissa. Minua vaan jännittää, kun nyt imetän nuorinmaista ja jos ja, kun jotkut lääkkeet saisin niin loppuisiko imetys siihen? Se on minulle tärkeä asia ❤ Saada imettää niinkauan kuin se hyvälle tuntuu.

  31. Joku tuntee mut tooooosi hyvin, paitsi etten käytä alkoa enkä kamaa.

  32. Ja minä kun olen ajatellut että kaikki tuo on ihan normaalia 😄 ehkä sit oon ADHD aikuinen

  33. Toi teksti on niin totta ja kun oon tehny netissä adhd testejä niin on tullut että olisi todennäköinen adhd mutta äiti ei usko että mul olis vaikka se ei tiiä et leikkelen jopa tunnilla kyniä ja muita kouluvälineitä haluan aina rikkoa jotain,lyödä ilman syytä esim kaveriani. Minulla on adhd oireet tai no tunnilla lähden kävelemään ja olen ujo mutta välitunnilla huudan ja sekoilen on pakko olla liikkeessä.. Voiko mulla olla adhd ja miten saan äidin uskomaan mua?😰

    • voi hyvinkin olla. Äidin uskonasiat onkin toinen juttu… Kun me äidit aatellaan, että eihän tossa lapsessa mitään vikaa oo kun on ku minäki. (eli pitää normaalina) . ADHD on kuitenkin 75-90% perinnöllistä joten jostainhan se on saattanut sullekkin periytyä 😉

      voitko pyytää äitiä tekemäään esim adhd-testin joka löytyy testejä ja tietoja-sivulta?

      P

  34. Kävin eilen toista kertaa terapeutillani. Hänen mielestä oireiluni vaikutti ADD:ltä ja hän kehotti minua googlaamaan sitä. Aloin melkein itkemään kun luin tätä. Olen elänyt 29 vuotta tietämättä että on olemassa syy siihen miksi koko ajan sotken elämäni. Miksi mistä ei koskaan tule mitään pysyvää. Miksi olen koko ajan niin levoton, epäjärjestelmällinen ja unohtuvainen. Hormonaaliset, fibro-oireet, elämänhallinta, trauma, itselääkitseminen, päihteet… Kiitos tästä kirjoituksesta ❤

  35. Onpas aika osuvia huomioita. Mä kyllä istun paikallani pelaamassa mitä tahansa matopeliä vaikka tuntikausia, mutta muuten. Ja tuo raskausajan oireiden helpottuminen, Mun mies sanoi mulle, että olin sellainen rauhallinen muumimamma koko raskauden ajan. No, nyt jälkeenpäin tuntuukin erityisen hankalalta kaikki. Jos hankkisi lisää vauvoja…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s